Tutkimushanke Corporate Forest II

Regimes of Permission and Posthuman Harm: Corporate Exploitation in Finnish Forests

Mikä on Corporate Forest II?

Corporate Forest II on Suomen Akatemian rahoittama monitieteinen tutkimushanke. Hanke paikkaa keskeistä aukkoa kotimaisessa ja kansainvälisessä ihmisen ja metsän välistä suhdetta koskevassa tutkimuksessa yhdistämällä valtio–yritysrikollisuuden tutkimuksen posthumanistiseen oikeusteoriaan sekä muihin enemmän-kuin-inhimillistä maailmaa tarkasteleviin lähestymistapoihin.

Hyödyntämällä laadullisia ja laskennallisia menetelmiä lainsäädäntöaineistojen ja syvällisten tapaustutkimusten analyysissa hanke tarkastelee empiirisesti ja teoreettisesti, miten oikeudelliset ja hallinnolliset kehykset vaikuttavat valtasuhteiden epäsymmetrioihin, hyväksikäyttäviin ja hyväksikäytettyihin tiloihin sekä lain, luonnon ja yritystoiminnan eritahtisiin ajallisuuksiin.

Corporate Forest pyrkii toteuttamaan kriittisen, posthumanistisen analyysin suomalaisesta metsähallinnasta. Hanke ylittää perinteiset normatiiviset oikeudelliset lähestymistavat sekä law in context -kehykset haastamalla vallitsevia narratiiveja ja avaamalla uusia mahdollisuuksia oikeudelliselle ajattelulle.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hankkeen keskeiset osatavoitteet ovat:

  • O1: Tuoda esiin ne keholliset, tilalliset ja ajalliset haitat, joita ihmis- ja ei‑inhimilliset toimijat kokevat valituissa luonnonvarojen hallinnan (MoR) konteksteissa (TP2).
  • O2: Jäsentää ja purkaa oikeudellisia ja poliittisia mekanismeja, jotka ylläpitävät valtion ja yritysten välistä symbioosia sekä suosivat luonnonvaroja hyödyntäviä toimijoita, aikajänteitä ja tiloja (TP3).
  • O3: Yhteiskehittää politiikka-, koulutus- ja vuorovaikutusmateriaaleja, jotka haastavat vallitsevia narratiiveja ja mahdollistavat vaihtoehtoisia oikeudellisia tulevaisuuksia (TP4).

CF-hankkeen työ jakautuu viiteen toisiinsa kytkeytyvään työpakettiin, joita ohjaavat kolme keskeistä tutkimuskysymystä:

  • RK1 (Haitat): Millaisia kehollisia, tilallisia ja ajallisia haittoja ihmis- ja ei‑inhimilliset toimijat sekä tilat kokevat tarkastelluissa tapauksissa? (TP2)
  • RK2 (Oikeus): Miten oikeudelliset ja sääntelykehykset muovaavat haavoittuvuuksia suosien tiettyjä metsiin liittyviä toimijoita, tiloja ja aikajänteitä toisten kustannuksella? (TP3)
  • RK3 (Lainvalmistelu): Millaiset metsään liittyviä toimijoita, ajallisuuksia ja tiloja koskevat jäsennykset korostuvat vallitsevissa politiikkanarratiiveissa, ja mitkä jäävät huomiotta politiikan ja lainsäädännön valmistelussa? (TP4)

Valtio–yritysrikollisuuden tutkimusperinteeseen nojautuen (Kramer ym. 2002; Michalowski ym. 2006) tarkastellaan neljää keskeistä tapausta – (1) Repovesi, (2) Angeli, (3) Pöllyvaara ja (4) Kaupinvaara – jotka ilmentävät yritystoiminnan metsille aiheuttamia haittoja sekä niiden laajempaa kontekstia kolmen vuosikymmenen sääntelykehityksen ajalta (TP2).

Keskeistä on, että CF sijoittaa nämä neljä niin kutsuttua “murroshetkeä” (moments of rupture) laajempiin oikeudellisiin, taloudellisiin ja poliittisiin yhteyksiinsä tarkastellakseen kontekstisidonnaisten “sallivuuden regiimien” (regimes of permission) muodostumista erityisesti suomalaisen ja pohjoismaisen boreaalisen metsä­sääntelyn näkökulmasta. 

CF laajentaa valtio–yritysrikollisuuden tutkimuksessa keskeisiä vallan dynamiikkoja – joita on perinteisesti tarkasteltu rodun, sukupuolen, tilan ja luokan näkökulmista – hyödyntämällä kriittistä posthumanismia (Braidotti, 2019). Työpaketeissa 1-2 tarkastellaan, miten niin kutsutut murroshetket tuovat esiin kehollisia, tilallisia ja ajallisia haittoja, jotka jäävät usein vallitsevien valtio–yritysnarratiivien varjoon. Työpaketti 3 puolestaan analysoi, miten oikeudelliset käsitteet ja tulkinnat priorisoivat tai marginalisoivat erilaisia toimijoita, tiloja ja ajallisuuksia sekä inhimillisessä että enemmän‑kuin‑inhimillisessä maailmassa.

Perinteisesti näitä monimutkaisia ilmiöitä on tarkasteltu laadullisin menetelmin, kuten monilajisilla etnografioilla (Hamilton & Taylor, 2017). CF laajentaa tätä lähestymistapaa yhdistämällä laskennallisen politiikka- ja lainvalmistelun analyysin syvällisiin tapaustutkimuksiin. Aiempi metsähallinnan tutkimus on painottunut politiikka- ja oikeudellisten kehysten sisältö-, teema- ja diskurssianalyyseihin – esimerkiksi siihen, miten “luonto” rakentuu politiikassa (Hajer & Versteeg, 2005) – kun taas lainvalmisteluprosessit ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Suomalaisessa kontekstissa politiikan ja lainvalmistelun jännitteitä on tarkasteltu muun muassa verkostoanalyysin (Sara, 2019) sekä advocacy coalition -viitekehyksen avulla (Rantala & Primmer, 2003; Pietarinen ym., 2023; Harrinkari, 2024). Näihin lähestymistapoihin nojaten CF hyödyntää aihemallinnusta ja klusterianalyysiä paljastaakseen vallan dynamiikkoja uudistusprosesseissa sekä tarkastellakseen, miten politiikka, lainvalmistelu ja uhanalaiset lajit, tilat ja ajallisuudet muovautuvat vuorovaikutuksessa (TP4).

Tutkimushankkeen uutisia

Turun yliopisto

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus