Digikyvykkyyden kehittäminen rakennusalalla

Jo viisi vuotta sitten digikyvykkyyden on todettu nousevan yhdeksi ratkaisevaksi tekijäksi, kun urakoitsijoita on kilpailutettu rakennusalan merkittäviin projekteihin (Epressi, 2017). Erityisesti Etelä-Suomessa, jossa tekijöitä on enemmän tarjolla ja projektit ovat pääasiassa suurempia, voidaan digitalisaation avulla saavuttaa merkittäviä tuottavuushyötyjä. Kasvanut tuottavuus, mikä voisi työmaalla tarkoittaa esimerkiksi reaaliaikaisen tiedon täysimääräistä hyödyntämistä, vahvistaa yrityksen kilpailukykyä ja asemaa markkinoilla. Viime vuosina digitalisaation lisääntyessä ja yleistyessä rakennusalalla, on pienemmissäkin yrityksissä saatettu kokea tarvetta ja osaltaan myös painetta digikyvykkyyden kehittämiselle. Joka tapauksessa, yrityksen kilpailukyvyn kannalta on tärkeä olla tietoinen omasta digikyvykkyydestä ja tämän kehittämisestä. Vaikka yrityksen digikyvykkyys on hyvällä tasolla tänään, se ei välttämättä ole sitä enää huomenna. Digitalisaatio etenee vauhdilla ja markkinoille virtaa uusia laitteita, järjestelmiä ja trendejä, mikä vaatii jatkuvaa digikyvykkyyden hallintaa ja ylläpitoa.

Mistä digikyvykkyydessä on oikein kyse? Digikyvykkyys voidaan määritellä taitona käyttää digitaalisia laitteita, viestintäsovelluksia ja tietoverkkoja sekä tiedon saamiseen että sen hallintaan (Unesco, 2018). Rakennusalalla digikyvykkyys voidaan ymmärtää rakennusalan käyttämien tai siellä jatkossa hyödynnettävien järjestelmien käyttöosaamisena. Digikyvykkyyteen kuuluu kuitenkin paljon muutakin ja yrityksen digikyvykkyys voidaankin katsoa koostuvan neljästä eri osa-alueesta; osaaminen, valmiudet, asenteet ja yrityksen tuki (Scuotto ym., 2021). On huomioitavaa, että osaaminen koostuu yrityksen järjestelmien käyttöosaamisen lisäksi yleisestä digiosaamisesta älypuhelimen tai tabletin käyttöönotosta alkaen. Lisäksi digikyvykkyyden parantaminen ainoastaan esimerkiksi järjestelmien käyttöön liittyvällä kouluttamisella ei tuota kestäviä parannuksia digikyvykkyyteen, jos valmiudet, asenteet tai yrityksen tuki puuttuu.

Rakennusalan digikyvykkyyttä on sivuttu viime keväänä tehdyssä kotimaisessa kyselyssä (RL, 2022), jossa on todettu sekä osaamisen puutteen että asenteiden olevan keskeisiä syitä hitaasti etenevälle digitalisaatiolle rakennus- ja kiinteistöalalla. Kuten edellä mainittu uutinen, useat tutkimukset pohtivat rakennusalan digitalisaatiota ja tämän mahdollistavia sekä jarruttavia tekijöitä. Tietoa on vähemmän kohdistettu juuri digikyvykkyyteen ja erityisesti digikyvykkyyden vaikutuksesta kilpailukykyyn löytyy verrattain vähän, jos ollenkaan, tutkimusta ja uutisointia.

Miten digikyvykkyyttä sitten voi kehittää? On hyvä huomata, että siihen ei ole yhtä oikeaa tapaa, vaan digikyvykkyys on erilaista eri yrityksissä. Ensin voi olla hyvä määritellä tavoite tai päämäärä, mihin halutaan edetä. On hyvä pohtia mitä digikyvykkyys juuri omassa yrityksessä on ja mitä sen kehittämisellä tavoitellaan? Nämä ovat tärkeitä tekijöitä, kun yrityksen henkilökuntaa otetaan mukaan digikyvykkyyden kehittämiseen.

Toisena on tavoitteen toteuttaminen. Tavoitetta kohden voidaan edetä esimerkiksi vaiheittain aloittaen helposti toteutettavilla ja yksinkertaisilla tavoitteilla. Käytännön esimerkkinä voisi toimia uuden järjestelmän käyttöönottaminen yrityksessä. Alkuun voitaisiin ottaa käyttöön järjestelmän perusominaisuudet ja kun nämä on opittu, hyötyä voitaisiin kasvattaa uusien ominaisuuksien tai järjestelmän lisäosien käyttöönotolla. Kun edetään pienempi askel kerrallaan, pienempien tavoitteiden saavuttaminen tuntuu realistiselta eli tavoitteet ovat myös helpompi saavuttaa. Tämä voi myös lisätä yksilöiden onnistumisen kokemuksia työssä, mikä näkyy suoraan työhyvinvoinnissa. Samalla yritys saa osaavampaa henkilökuntaa ja kasvattaa digikyvykkyyttään.

Onko yrityksesi digikyvykkyys jo hyvällä tasolla? Käynnissä olevassa DORA (Digitaalinen osaaminen rakennusalalla) -hankkeessa kehitetään digikyvykkyyden mittaria, jolla yrityksen digikyvykkyyden voi todentaa. Hankkeeseen osallistuvien yrityksien kanssa valmistellaan yhdessä digikyvykkyyden mittaristoa ja räätälöitäviä koulutuksia digihaasteiden korjaamiseksi. Hankkeessa tuotettavat digikyvykkyyden mittari ja koulutuspaketti ovat hankkeen päättymisen jälkeen avoimesti saatavilla.

Lähteet:

EPressi (2017). Löysät pois rakennustelineiden suunnittelusta ja hallinnasta. https://www.epressi.com/tiedotteet/rakentaminen/loysat-pois-rakennustelineiden-suunnittelusta-ja-hallinnasta.html

Rakennuslehti (2022), Kotopron kysely: Osaamisen puute ja asenteet ovat rakennusalan digitalisaation keskeiset kehitysjarrut, https://www.rakennuslehti.fi/2022/04/kotopron-kysely-osaamisen-puute-ja-asenteet-ovat-rakennusalan-digitalisaation-keskeiset-kehitysjarrut/ . (vain tilaajille)

Scuotto, V., Nicotra, M., Del Giudice, M., Krueger, N., & Gregori, G. L. (2021). A microfoundational perspective on SMEs’ growth in the digital transformation era. Journal of Business Research, 129, 382-392.

Unesco (2018), Digital skills critical for jobs and social inclusion, https://en.unesco.org/news/digital-skills-critical-jobs-and-social-inclusion

Kirjoittaja:

Roosa Lahtinen, toimii projektitutkijana Turun kauppakorkeakoulun Centre for Collaborative Research CCR:n Disruptiolaboratorio-tutkimusryhmässä.