Näin rakennat toimivan koulutuksen rakennusalan ammattilaisten digitaitojen kehittämiseen
Useissa pienissä ja keskisuurissa rakennusalan yrityksissä on jo käytössä erilaisia digitaalisia työkaluja esimerkiksi työn dokumentointiin, TR-mittauksiin tai työajan seurantaan. Tavoitteena on ollut paitsi työn sujuvuus arjessa myös laadun varmistaminen, johtamisprosessien kehittäminen ja kaiken kaikkiaan yrityksen kilpailukyvyn vahvistaminen.
Toisaalta, pelkkä tietojärjestelmien olemassaolo ei investointina pelasta, jos niitä ei osata tehokkaasti käyttää. Markkinoilla onkin tarjolla paljon tukea digiosaamisen tukemiseksi. Aina ei kuitenkaan ole välttämättä tarkoituksenmukaista hankkia koulutusta ulkopuolisilta, sillä usein yrityksessä on itsellään hyvä käsitys siitä, miten juuri heillä saadaan digistä eniten hyötyä. Pienin keinoin yritys voi itsekin huolehtia toimivan ja juuri omaan tarpeeseen sopivan koulutuksen järjestämisestä. Tämän lisäksi hyödyllistä on verkostoituminen alan muiden yritysten kanssa. Vertailemalla ja vaihtamalla tietoa parhaista käytännöistä kumppanien kanssa voi saada ideoita ja sillä tavoin tehostaa omien järjestelmien käyttöä.
DORA-hankkeessa olemme paneutuneet rakennusteollisuuden pk-yritysten työntekijöiden digitaitoihin. Hankkeen seurauksena työntekijöiden digitaidot vahvistuvat, mikä kohentaa heidän työmotivaatiotaan, tuottavuuttaan sekä asemaansa työmarkkinoilla. Hankkeessa tapahtuva työntekijöiden digitaalisten taitojen parantuminen vahvistaa myös digitaalisessa kehityksessä toistaiseksi jäljessä olevien rakennusalan pk-yritysten kilpailukykyä. Hanke edistää siten paitsi henkilöstön todellisia digitaitoja myös osaltaan muovaa alan yrityksiä ja rakennusalaa digimyönteisemmiksi.
DORA-hankkeessa soveltamamme koulutusmalli pohjautuu kokemuksellisen oppimisen ajatukseen (Kolb, 1984), jossa koulutus ja oppiminen sidotaan tiiviisti itse työhön ja siinä tehtyihin havaintoihin siitä, mitkä asiat toimivat käytännössä ja mitkä eivät. Lisäksi keskiössä on toisilta oppiminen, eli kokemusten jakaminen oman työporukan kesken (ks. kuva):
Koulutuksen perustana ovat arjessa havaitut tarpeet ja niiden selvittäminen. Ne voivat olla täsmällisiä ja tiettyjen järjestelmien käytön tai toiminnallisuuksien osaamiseen liittyviä puutteita. Toisaalta tarpeet voivat olla myös laajempia, asenteisiin tai uskomuksiin liittyviä. Niitä voivat olla haluttomuus ylipäätään ottaa jälleen kerran uusia digitaalisia työkaluja käyttöön, kun epäilee niiden hyötyjä omassa työssä. Nämä pulmat on syytä ensin kartoittaa ja sen pohjalta valita koulutustilaisuuden teema.
Itse koulutuksen voi jakaa kolmeen vaiheeseen:
1. Kokoa yhteen järjestelmien käyttöön liittyvät arjen ongelmat. Yrityksen työntekijät havaitsevat päivittäisessä työssään jatkuvasti, miten työtä ja järjestelmien käyttöä voisi sujuvoittaa. Käyttäjien omat kokemukset ovatkin koulutustilaisuuden perustana. Lisäksi voidaan toki kerätä muuta tietoa. Käytössä voi olla esimerkiksi sähköinen kysely tai vaikka työnjohdon omat havainnot tietyn osaamishaasteen olemassaolosta. Suositeltavaa on, että tulevasta koulutustilaisuudesta ja sen aiheesta kerrotaan osallistujille etukäteen ja kannustetaan heitä osallistumaan.Tämän vaiheen merkitys on kaksisuuntainen: Ensinnäkin yritys saa tietoa valitun osaamispuutteen yleisyydestä ja sen eri muodoista. Toisekseen, koulutukseen osallistuvia henkilöitä on mahdollisuus aktivoida jo etukäteen koulutuksen teeman omakohtaiseen pohdintaan. Osallistujia kannattaa siis etukäteen muistuttaa tilaisuudesta ja pyytää heitä miettimään arjen tilanteita, joissa he ovat kokeneet ongelmia.
Tämän vaiheen merkitys on kaksisuuntainen: Ensinnäkin yritys saa tietoa valitun osaamispuutteen yleisyydestä ja sen eri muodoista. Toisekseen, koulutukseen osallistuvia henkilöitä on mahdollisuus aktivoida jo etukäteen koulutuksen teeman omakohtaiseen pohdintaan. Osallistujia kannattaa siis etukäteen muistuttaa tilaisuudesta ja pyytää heitä miettimään arjen tilanteita, joissa he ovat kokeneet ongelmia.
2. Järjestä koulutustilaisuus.
Aloita koulutus tavoitteiden kertaamisella. Tässä yhteydessä voi esimerkiksi tuoda esiin digitaalisen osaamisen tärkeys yrityksen arjen sujuvuuden kannalta. Miksi meidän yritykselle on tärkeä käyttää digitaalisia järjestelmiä? Mitä ongelmia syntyy, kun kaikki eivät käytä järjestelmää sovitulla tavalla? Mitä mahdollisuuksia tämän ongelman korjaaminen tarjoaa kaikkien kannalta?
Kannusta osallistujia kertomaan omista kokemuksistaan aiheesta. Keskeistä tässä on erityisesti se, että kaikki osallistuvat keskusteluun. Mitä käytäntöjä osallistujilla on tällä hetkellä olemassa asian hoitamiseksi; mikä toimii, mikä ei? Mitä ongelmia on ollut ja miten niitä on yritetty ratkaista tai kiertää? Asioiden jakaminen juuri porukassa on tärkeätä. Ellei yhteisiä järjestelmiä käytetä tehokkaasti järjestelmien hankintaan käytetyt resurssit valuvat hukkaan.
Lopuksi vedä johtopäätökset. Mitä muutoksia päätetään tehdä porukkana. On myös hyvä käydä kierros, jossa jokainen toteaa ääneen mitä sovittu asia tarkoittaa itse kullekin yksilönä omassa työssä. Mitä kukin osallistuja itse sitoutuu kokeilemaan tai tehostamaan.
3. Koulutustilaisuuden jälkeen seuraa yhdessä sovitun toteutumista. On tärkeätä katsoa, että sovittu toimintatapa todella tulee käyttöön. Miten sovittuja käytäntöjä ylläpidetään ja vahvistetaan arjessa. Millä foorumeilla asiaa seurataan ja millä aikataululla? Kenen vastuulla seuranta on?
Tavoitteena on, että osaamisen kehittymisen seuranta tuottaa jälleen uusia kehityskohteita. Silloin 1-3 -vaiheista tulee jatkuvasti liikkeessä oleva ja elävä toimintamalli. Vakiintumisen varmistamiseksi digitaalisen osaamisen kehittämismallin vaiheet on hyvä sitoa yrityksessä jo olemassa oleviin rakenteisiin, kuten vuotuiseen henkilöstökoulutukseen.
Mitkä sitten ovat eri henkilöiden roolit tässä työskentelyssä? Tässä mallissa keskiössä ovat juuri osallistujat. Osallistujan rooli on tuoda aktiivisesti esiin omia kokemuksiaan, kommentoida muiden kertomaa ja esittää kysymyksiä. Koulutuksen lopuksi työpajan osallistuja osaa tunnistaa, miten pyrkii toimimaan jatkossa. Tilaisuuden vetäjän rooli on puolestaan muotoilla suuntaa antavat tavoitteet, jotka ovat lähtökohtana osallistujien omille, itse muotoilemilleen tavoitteille. Hän kannustaa osallistujia keskusteluun ja omien kokemusten esiintuomiseen sekä kysymysten esittämiseen. Vetäjän rooli on asettaa osallistujien kiinnostuksen kohteet ja tiedot keskiöön.
Käytännön kokemus ja tieteellinen tutkimus ovat yhdessä osoittaneet, että digitaalisten työkalujen käytöllä on rakennusalalla paljon potentiaalia. Ajantasaisen tiedon keskittäminen yhteen paikkaan parantaa sen saatavuutta ja helpottaa sen löytämistä. Tietojärjestelmät mahdollistavat seurannan melkein reaaliajassa esim. työmaakohtaisesti ja lisäävät tuottavuutta suunniteltujen ja toteutettujen työtuntien seurannassa. Järjestelmät auttavat tulevien olosuhteiden ennakoinnissa, ehkäisevät virheitä ja helpottavat rutiinitöitä, jolloin työaikaa vapautuu tärkeisiin tehtäviin. Tietojärjestelmien käyttö vastaa yhä tiukentuviin asiakkaiden vaatimuksiin esimerkiksi laadun dokumentoinnissa.
Työntekijöiden kannalta tietojärjestelmien käytön opettelu laajentaa heidän ammatillista osaamistaan ja auttaa mahdollisten uusien työkalujen käyttöönotossa. Digitaalisten järjestelmien käyttö tuo parhaimmillaan käyttäjälleen tunteen työn itsenäisestä hallinnasta ja sen osaamisesta, joka on yksi työmotivaation kulmakivistä. Tätä kaikkea tukee kokeiluja salliva työpaikkakulttuuri, joka perustuu digilaitteiden eri toimintojen uteliaaseen testaamiseen.
Lähde:
Kolb, D. (1984). Experiential learning. Experience as the source of learning and development. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall.