Rakennusalan digitaalinen yhtenäistyminen – kohti rakennusalan Wordia?

Rakennusala ja etenkin talonrakennus on perinteisesti ollut hyvin paikallista: kansallista tai jopa alueellista (Ahonen ym. 2020). Paikalliset säädökset, rakennusvaatimukset sekä olosuhteet rajoittavat sitä, miten helppoa rakennusalalla on toimia yli rajojen. Globalisaation seurauksena ja toisaalta sen edesauttajana maailma on kuitenkin yhtenäistynyt ja samankaltaistunut huomattavilla tavoilla: samankaltaistumista on tapahtunut niin talousjärjestelmien ja ajanlaskun kuin myös konttien koon tai kurkkujen käyryyden suhteen (Eriksen 2014, 57–74). Teknologinen muutos – rautatiet ja sähkösanomat tai internet ja moderni kommunikaatioteknologia – on ollut olennainen osa globalisaatiota. Globaali yhtenäistyminen – ja jossain mielessä myös paikallinen yhtenäistyminen – on kuitenkin jäänyt jälkeen rakennusalalla. Tämä on nähtävissä myös rakennusalan orastavassa digitaalisuuskehityksessä: yrityksillä on käytössä erilaisia digitaalisia teknologioita ja järjestelmiä, mutta yksikään järjestelmä tai yksi tietty toimintamalli ei ole vielä läpäissyt koko alaa – ei globaalisti tai edes paikallisesti Suomessa.

Rakennusalan eriävät toimintamallit ja vaihtuvat yhteistyökumppanit ovat haaste alan kehitykselle. Tämän vuoksi toimintaa joiltain osin yhtenäistävä ja samankaltaistava tekijä voisi huomattavalla tavalla muuttaa alaa. Alan eristäytynyt paikallisuus aiheuttaa haasteita myös alan globaalille digitalisaatiolle ja pidemmällä aikavälillä tällä voi olla merkitystä myös yritysten kansainvälistymiselle. Digitaalisten ratkaisujen kotouttaminen ja paikallistaminen uuteen toimintaympäristöön vaatii paitsi paikallisten standardien myös esimerkiksi paikallisen kielen tuntemusta. Digitaalisten välineiden paikallinen kehittyminen voikin vaikeuttaa suomalaisyritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille, mutta toisaalta kotimaisten työkalujen kehittäminen ja ennen kaikkea laaja käyttöönotto voivat myös suojella suomalaista rakennusalaa ulkomaisilta toimijoilta. Kansainvälisen kilpailun uupuminen voi tosin johtaa myös alan paikallisen kehityksen hidastumiseen.

Vaikka kehitystyötä tehdään pääasiassa paikallisesti, globaalit kehityssuunnat ovat yhtenevät, sillä rakennusalan digitalisaatio etenee samanaikaisesti muuallakin kuin Suomessa. Tässä piilee laajempi mahdollisuus rajat ylittävään toimintatapojen yhtenäistämiseen. Jotkin yritykset tekevätkin kehitystyötä jo useissa eri maissa ottaen huomioon paikalliset standardit ja olosuhteet. Tätä voidaan pitää eräänlaisena globaalin ja paikallisen yhteenkietoutumana: globaalisti tapahtuvat ilmiöt saavat väistämättä aina paikallisia eli lokaaleja piirteitä ja ominaisuuksia. Tämän vuoksi toisinaan puhutaankin glokaalisaatiosta globalisaation sijaan (Eriksen 2014). Globaalin ja paikallisen ei siis tarvitse olla vastakkaisia, toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.

Kehitystyössä voi kuitenkin tapahtua myös ennalta-arvaamatonta kehityssuuntien poissulkemista, jolla voi olla pitkäikäisiä seurauksia. Globalisaatiosta kirjoittanut Thomas Hylland Eriksen käyttää globaalin yhtenäistymisen ja samankaltaistumisen yhtenä esimerkkinä Microsoft Word -kirjoitusohjelmaa (Eriksen 2014, 67–69). Eriksen toteaa, ettei MS Word sinänsä ole yhtään parempi – ja joiltain osin se voi olla jopa huonompi – kuin toiset kirjoitusohjelmat, mutta polkuriippuvuuden (ks. David 2007) vuoksi muiden ohjelmien käyttö ei usein ole perusteltua: Wordin asema on niin voimakas, että muiden järjestelmien täytyy olla yhteensopivia sen kanssa. Käyttäjien kannalta tämä yhtenäisyys on hyödyllistä, sillä se edesauttaa ja sujuvoittaa yhteistyötä. Polkuriippuvuuden seurauksena kuitenkin valitulta tieltä – polulta – on vaikea poistua ja tehdyt valinnat vaikuttavatkin siihen, millaisia valintoja tulevaisuudessa voidaan tehdä: uuden ja ehkä sujuvammankin järjestelmän käyttöönotto on hankalampaa, kun olemassa oleva järjestelmä on otettu vahvaksi osaksi omaa ja muiden toimintaa, minkä lisäksi olemassa olevat järjestelmät vaikuttavat siihen, millaisia ratkaisuja uusien järjestelmien suunnittelussa tehdään. Yhteinen järjestelmä siis yhtenäistää ja siten myös sujuvoittaa toimintaa, mutta samalla myös rajoittaa kehitystä.

Rakennusalan digitalisaatio on Suomessa vielä alkutekijöissään. Onkin siis mahdollista, että alalle syntyy useita yritysryppäitä tiettyjen digitaalisten työkalujen alle, tai että jostain työkalusta tulee rakennusalan Word – paikallisesti tai globaalisti. Miten vain käy, tämä tulee vaikuttamaan koko alaan. Eriksen toteaakin lopuksi, että vaikka MS Wordin monopoliasema kirjoitusohjelmana voi vaikuttaa yhdentekevältä, ohjelmalla on kuitenkin vaikutus siihen, miten kirjoitamme, miten työskentelemme – jopa miten ajattelemme – minkä vuoksi sillä on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Mikäli rakennusalalla jokin digitaalinen työkalu nousee vastaavaan asemaan, tulee työkalu muovaamaan koko rakennusalan toimintaa – polkuriippuvuuden kautta mahdollisesti vielä hyvin pitkälle tulevaisuuteen.

Lähteet

Ahonen, Ari; Ali-Yrkkö, Jyrki; Avela, Aleksi; Junnonen, Juha-Matti; Kulvik, Martti; Kuusi, Tero; Mäkäräinen, Kalle & Puhto, Jukka (2020): Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:24. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki.

David, Paul A. (2007): Path dependence: a foundational concept for historical social science. Cliometrica 1, 91–114.

Eriksen, Thomas Hylland (2014): Globalization. The Key Concepts. Bloomsbury Academic, London.