Digitaaliset menetelmät kotimaisen kirjallisuushistorian uudistajana
Konsortiohankkeen pyrkimyksenä on laajentaa merkittävästi vallitsevaa käsitystä Suomen kirjallisuushistoriasta uusien digitaalisten aineistojen ja menetelmien avulla. Kansalliskirjaston, Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä kartoitamme suomen- ja ruotsinkielisen kaunokirjallisuuden taustatietoja 1800-luvulta yhtenäiseen muotoon, joka mahdollistaa aineiston laajamittaisen tilastollisen analysoinnin. Laadimme aineiston tutkimuskäyttöä varten erityisesti suunnitellun avoimen datatieteen työvirran.
Tavoite ja tehtävät
Konsortion tavoitteena on kartoittaa ja tutkia 1800-luvun Suomessa kirjamuotoisena julkaistua kaunokirjallisuutta Suomen kansallisbibliografian Fennican bibliografisten kuvailutietojen pohjalta. Hankkeessa tutkitaan sekä määrällisesti että laadullisesti vähemmälle huomiolle jääneitä teoksia, joita aiempi tutkimus ei ole nostanut esiin. Tällaiset teokset ovat jääneet tunnetusta kirjallisuudesta koostuvan “jäävuoren” huipun alle – pääsemme kartoittamaan ja tutkimaan ranskalaistutkija Margaret Cohenin sanoin “suurta lukematonta”.
Konsortion erottaa aiemmasta kotimaisen kirjallisuushistorian tutkimuksesta digitaalisten aineistojen ja uusien datatieteen menetelmien yhdistelmä, joka mahdollistaa aineistojen hyödyntämisen kokonaisuutena uudessa laajuudessa. Kirjoitamme datarikasteista kirjallisuushistoriaa: kirjallisuusaineistojen kauko- ja lähilukua yhdistämällä pyrimme tuottamaan uutta tietoa ja näkökulmia Suomen kirjallisuushistoriaan. Tutkittavana ajanjaksona on niin sanottu pitkä 1800-luku; hanke keskittyy erityisesti autonomian ajan eli vuosien 1809–1917 kirjalliseen tuotantoon.
Konsortiohanke koostuu kolmesta osahankkeesta:
- WP 1: Kirjallisuushistoria (Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Humanistinen osasto, PI Kati Launis sekä tutkijat Aino Mäkikalli, Viola Parente-Čapková ja Veli-Matti Pynttäri)
- WP 2: Datatiede (Turun yliopisto, Tietotekniikan laitos, PI Leo Lahti)
- WP 3: Digitaaliset resurssit (Kansalliskirjasto, PI Osma Suominen)
Kysymme, millaista kaunokirjallisuutta ja miten paljon Suomessa julkaistiin 1800-luvulla. Millaiset muutokset ja kirjoittamisen tavat korostuvat? Millaisia unohdettuja ilmiöitä ja teoksia löytyy? Entä mitä bibliografinen metadata kertoo tekijyyden muutoksista, julkaisemisen kielistä, kustantamisesta ja otsikoinnista? Millaisia kirjallisuuden historiallisia ilmiöitä ja teoksia nousee esiin? Selvitämme samalla, miten datatieteen menetelmät voivat täydentää ymmärrystämme kirjallisuushistoriasta ja sen kertomisesta ja miten luotettavaa tietoa tällaisella tutkimuksella voidaan saavuttaa. Kirjallisuushistorian ohella hankkeessa syntyy avoimia tutkimusaineistoja ja datatieteen menetelmiä tutkimusyhteisön ja suuren yleisön käyttöön.
Hankkeesta käytetään myös englanninkielistä nimitystä Digital History for Literature in Finland sekä sen lyhennettä DHL-FI.
Tulokset
Hankkeen tuloksena syntyy uusia avoimia tutkimusmenetelmiä, -aineistoja ja uutta ymmärrystä Suomen kirjallisuushistoriasta. Hankkeen tulokset palvelevat niin tutkimusta kuin suurta yleisöäkin.
