WP1: Kirjallisuushistoria

PI Prof. Kati Launis

s-posti: kati.launis@uef.fi / kati.launis@utu.fi

puhelin: +358 40 043 6055

Kati Launiksen asiantuntija-alueita kirjallisuudentutkijana ovat naiskirjallisuus ja sen historia sekä digitaalinen kirjallisuudentutkimus. Hän on tutkinut myös lukemista, työväenkirjallisuutta sekä sairauden, lapsuuden ja yhteiskuntaluokan merkityksiä Suomen kirjallisuudessa. Launis toimii Itä-Suomen yliopiston kirjallisuuden professorina (2023 –). Aiemmin hän on ollut opetus- ja tutkimustehtävissä Turun (1999–2022) ja Helsingin yliopistoissa (2020–2021) sekä tutkijana useissa monitieteisissä projekteissa, kuten projektissa “LibDat: Towards a More Advanced Loaning and Reading Culture. A Study, based on Digital Material, of Contemporary Finnish Loaning and Reading Habits”. Launiksen väitöskirja “Kerrotut naiset” (2005) käsittelee Suomen ensimmäisiä, naisten ruotsiksi kirjoittamia romaaneja. Tieteellisten artikkelien lisäksi hän on julkaissut elämäkerran “Kynän kantama elämä” (2017) kirjoittavasta Hiiskun sisarkolmikosta.

 

Tutkijatohtori Veli-Matti Pynttäri

e-mail: veli-matti.pynttari@uef.fi

Pynttärin erikoisalaa ovat esseekirjalllisuus, sotienvälinen kirjallisuushistoria Suomessa ja lajia koskevat kysymykset. Pynttäri on väitellyt T. Vaaskiven (1912-1942) kulttuurikriittisestä tuotannosta ja tehnyt väitöksen jälkeistä tutkimusta Koneen säätiön rahoittamassa projektissa Esseet kriisissä (2013-2016). Hän on kirjoittanut myös työväenkirjallisuudesta 1930-luvun kontekstissa ja erityisesti Toivo Pekkasen ja Raoul Palmgrenin tuotannossa. Nykyisin Pynttäriä kiinnostavat digitaalisten menetelmien ohella erityisesti 1800-luvun kirjallisuus- ja kirjahistoria ja lukemiseen liittyvät teoreettiset ja historialliset kysymykset. Pynttäri on opettanut äidinkieltä ja kirjallisuutta lukiossa ja toimii nykyisin myös Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntijajäsenenä. Vuonna 2018 hän oli Runeberg-palkinnon valintalautakunnan jäsen ja seuraavana vuonna jäsen palkintolautakunnassa. Vuonna 2022 Pynttäri oli kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon valintalautakunnan puheenjohtaja.

s-posti: viocap@utu.fi
Parente-Čapkován erikoisaloja ovat Suomen 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kirjallisuus kansainvälisessä, varsinkin eurooppalaisessa kontekstissa, naisten kirjoittama kirjallisuus, kirjallisuushistoria ja sen teoria, filologia sekä digitaalisuus kirjallisuudentutkimuksessa. Hän on tutkinut myös laajasti ymmärrettyä kirjallisuuden vastaanottoa, marginalisoitujen ryhmien representaatioita ja romanien kirjoittamaa kirjallisuutta sekä kielen kulttuurista oppimista kirjallisuuden avulla. Hän on opettanut eri Euroopan yliopistoissa ja työskennellyt mm. HERA:n rahoittamassa tutkimusprojektissa Travelling TexTs. Tällä hetkellä hän toimii Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professorina, DARIAH-EU:n Women Writers in History -työryhmän puheenjohtajana sekä Emil Aaltosen Säätiön Tekstit liikkessä: naiskirjailijoiden vastaanotto Suomessa ja Venäjällä 1840–2020  ja Koneen Säätiön Tuntemattomalla päähän? Kaunokirjallisuus aikuisten maahan muuttaneiden suomen kielen edistäjänä -tutkimushankkeiden johtajana.

Yliopistonlehtori, dosentti Aino Mäkikalli

s-posti: ainmak@utu.fi

Aino Mäkikalli on väitellyt Daniel Defoen romaanien sisältämistä aikakäsityksistä ja erikoistunut romaanilajin historiaan ja lajiteoriaan sekä erityisesti 1700-luvun eurooppalaiseen kirjallisuuteen. Hän on toiminut vuodesta 2017 lähtien Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen yliopistonlehtorina ja opettanut laajasti kirjallisuudentutkimuksen eri osa-alueita. Viime vuosina Mäkikalli on tutkinut kirjallisuudenopetusta ja tarkastellut kirjallisuuden lukemiseen liittyviä teoreettisia kysymyksiä. Mäkikalli toimi johtajana Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa Miten luemme? Kaunokirjallisuuden lukemisen muodot kirjallisuudenopetuksessa, jossa tarkasteltiin kirjallisuuden lähestymistapoja erityisesti lukio-opetuksessa. Mäkikalli toimii International Baccalaureate -organisaation ja Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntijajäsenenä.