Ruskolilja

Brandlilja (Brandgul lilja) / Lilium bulbiferum

Kuva: Yläneen kotiseutuyhdistys.

Ruskolilja on pystykasvuinen sipulikasvi, joka kukkii Suomessa heinä–elokuussa. Kasvin lehdet ovat kapeat ja tasasoukat, ja niitä on tiheässä kasvin jäykässä varressa. Kasvin suuret, punaruskeat tai keltaruskeat kukat ovat varsien latvoissa muutaman kukan ryhmissä. Ruskolilja tekee ylimpiin lehtihankoihin tummia, pyöreitä itusilmuja.

Kasvi viihtyy auringossa tai puolivarjossa, ravinteikkaassa ja tuoreessa puutarhamaassa. Ruskolilja on jäykkävartinen kasvi, joten se ei yleensä tarvitse erillistä tukea. Tämän vuoksi se sopii hyvin istutettavaksi matalampien perennojen keskelle. Ruskoliljaa on helppo lisätä sivusipuleista sekä itusilmuista, vaikkakin itusilmujen kehitys kukkivaksi kasviksi kestää joitain vuosia.

Ruskolilja kasvaa Keski- ja Etelä-Euroopassa luonnonvaraisena, mutta sitä on myös viljelty Euroopan puutarhoissa keskiajalla. Suomessa ruskolilja mainitaan myös varhaisessa vaiheessa: se esiintyy Elias Tillandzin Turun seudun kasviluettelossa vuonna 1683. Aluksi ruskoliljaa on kasvatettu kartanoiden puistoissa, joista se on villiintynyt luontoon. Ruskolilja on hyvin sitkeä ja on sopeutunut hyvin Suomen ilmastoon. Nykyäänkin ruskoliljaa kasvaa joskus viljelyjäänteenä vanhojen asutusten lähellä. Se on mahdollisesti suosituin suomalaisissa puutarhoissa viljelty lilja ja siitä on perinteisesti käytetty myös nimitystä keisarinkruunu, tai jotain sen muunnosta. Ruskoliljaa on viljelty runsaasti myös Kupittaalla ja sitä esiintyy monilla palstoilla.

Teksti: Elina Saari

Lähteet:
Luontoportti: Ruskolilja. https://luontoportti.com/t/2308/ruskolilja [Haettu 5.5.2025].
Rikkinen, Jouko: Suomalaiset perinnekasvit. Otava 2011. (s. 161).