Kevätesikko

Kevätesikko / Primula veris

Vanhoja, punareunaisia kevätesikkoja Kupittaan siirtolapuutarhassa. Kuva: Sirkku Pihlman.

Kevätesikko on monivuotinen, matalakasvuinen ruoho, joka kasvaa 15–30 cm korkeaksi. Sillä on lyhyt, suomuinen juurakko ja lehdet ruusukkeena maata vasten. Kasvin lehdet ovat pitkänpuikeita, kurttupintaisia ja usein alapinnaltaan karvaisia. Lehdet kasvavat kukattoman, karvaisen kukkavanan ympärille, jonka päässä kukinto muodostaa tiiviin, toispuoleisen sarjan. Kevätesikko tarvitsee kasvutilaa noin 20–30 cm viereiseen kasvuun.

Kevätesikon suppilomaiset kukat ovat kirkkaankeltaisia ja niissä on oransseja täpliä. Kupittaan siirtolapuutarhalta löytyy myös harvinaisempaa punareunaista kevätesikkoa, joka näkyy kuvassa. Perinteisen keltakukkaisen kevätesikon lisäksi 1900-luvun alusta tunnetaan puna- ja tummanpunakukkaisia lajikkeita. Yksittäinen kukka on 8–15 mm leveä ja muodostuu viidestä liuskasta. Kevätesikon kukinta ajoittuu touko–kesäkuulle. Hedelmä on pullea kota, jonka sisällä on litteitä, tummia siemeniä.

Kasvia tavataan lehtoniityillä, rehevillä rinteillä ja tienpientareilla, etenkin lounaissaaristossa ja Ahvenanmaalla, jossa se on maakuntakukkana. Kevätesikkoa on käytetty koristekasvina, jolloin se on joskus karannut viljelyksistä luontoon.

Kevätesikolla on rikas nimihistoria: suomenkielinen nimi viittaa aikaisimpaan kukkijaan keväällä, kun taas kansainvälisesti sen kukinto on yhdistetty ”taivaan avaimiin”. Kasvia on käytetty perinteisesti rohtona ja jopa viinin ja teen valmistuksessa, mutta se on ainoa myrkyllinen esikkolaji Suomessa, joten sen keräämistä tai käyttöä ei suositella. Harvinaisuutensa vuoksi se on myös rauhoitettu suuressa osassa maata.

Teksti: Sofia Jäätteenmäki

Lähteet:
LuontoPortti.com
Alanko, Teija 2022: Daalia ja pelakuu: suomalaisen puutarhan kasvutarina. Helsinki: SKS Kirjat.