Kevättähti

Blåstjärnesläktet / Scilla

Kevättähti on kooltaan noin 10 cm-20 cm korkea ja kukkii huhti-kesäkuussa. Kasvin istutustiheys on noin 10–15 cm. Kevättähti tai sinililja, on nimensä mukaisesti tähtimäinen pienikukkainen kasvi, jonka terttumaiset kukinnat loistavat sinisen, valkoisen, näiden sekoituksen – tai jopa vaaleanpunaisen väreissä. Nykyään parsakasveihin kuuluva kevättähti kuuluu Scilla-sukuun, johon kuuluu jopa 80 eri lajia. Scilla nimenä juontuu kreikan kieleen, jossa sitä käytettiin tarkoittamaan myrkkyä sisältäviä juuria. Suvun kasveilla katsottiin ennen muinoin olevan lääkinnällisiä vaikutuksia ja pahalta suojaavia voimia.

Nykyään kevättähteä tapaa usein pihoilta karanneena esimerkiksi tien varsilla, metsänreunoissa ja hautausmailla. Varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa se on levinnyt runsaasti ja villiintynyt. Se ei olekaan alkuperäinen suomalainen luonnonkasvi, vaan sen alkuperäinen kotipaikka on Etelä-Euroopassa. Kupittaalta on kevättähteä kasvanut siirtolapuutarhan varhaisvaiheista asti esimerkiksi palstalta 24.

Kevättähti nimenä kuvaa myös hyvin kasvin kukinta-aikaa, koska se on yksi ensimmäisistä kevään kukista, joka nousee pinnalle jo maalis-huhtikuussa. Sen sipulit voi istuttaa syksystä ja unohtaa hyvin mielin maahan talven ajaksi. Kevättähti onkin erityisen helppohoitoinen kasvi, jonka pieniin vaatimuksiin kuuluvat ravinteikas maa ja aurinkoinen tai vähintään puolivarjoinen kasvupaikka.

Lisääntyminen tapahtuu sen sijaan siemenistä ja sipulin jakautumisesta – usein ongelmana ei olekaan kasvin kasvamaan saaminen, vaan sen innokkaan leviämisen rajoittaminen. Toisaalta kevättähdellä on erityisen tärkeä rooli ympäristön kannalta, koska kevätkukkana se tarjoaa ravintoa mehiläisille ja muille pölyttäjille aikana, kun muut kukat eivät ole vielä heränneet eloon. Pieni kukkapenkki kevättähtiä täynnä tai istutukset esimerkiksi pensaiden alla voivatkin olla monen hyönteisen pelastus.

Teksti: Minna Muiluvuori

Lähteet:
Lajitietokeskus 2025
LuontoPortti 2025
Kekkilä 2025
Martat.fi 2025