Lumikello

Snödroppe / Galanthus nivalis

Kuva: Sirkku Pihlman.

Lumikello on matala, 10-15 cm korkuinen sipulikasvi, joka kukinta-aika Suomessa sijoittuu maalis-huhtikuulle. Yksittäiset, puhtaan valkeat kukat nuokkuvat alaviistosti vehreän kukkavarren latvassa. Kukan ulompi osa muodostuu kolmesta pidemmästä kehälehdestä, ja sisäpuolelle jäävät kärjestään vihreän täplän koristamat pienet kehälehdet.

Lumikello on alun perin kotoisin Etelä-Euroopasta. Lumikellon viljelyhistoria ulottuu Euroopassa 1600-luvun alkuun, ja sitä on kasvatettu huone -ja puutarhakasvina jo 1880-luvulla Oulussa sekä Kajaanissa asti. Lumikelloa esiintyy Suomessa puutarhakarkulaisena.

Kasvi viihtyy tyypillisesti puolivarjossa tai varjossa. Lumikellon kasvulle ihanteellinen maaperä on multavaa ja tuoretta savimaata.  Tuuheaksi kasvusto leviää sivumukuloiden avulla, mutta kasvi voi myös levitä siemenistä muurahaisten avulla.

Teksti: Anna Linneus

Lähde:
Jouko Rikkinen, Suomalaiset perinnekasvit (2011), s. 160