Tutkimustiimi
Projektin johtaja:
Yliopistonlehtori, FT, Dos. Otto Latva:
Latva on kulttuuriseen eläin- ja kasvitutkimukseen sekä ympäristöhistoriaan erikoistunut historioitsija ja monilajisen historian dosentti. Hän on tutkinut laajasti uudenajan alun sekä 1800- ja 1900-luvun yhteiskuntia ja kulttuuria. Aiemmissa tutkimuksissaan Latva on perehtynyt erityisesti ihmisten ja eläinten jaettuun menneisyyteen, merellisen ympäristön hahmottamiseen pitkällä aikavälillä sekä merenkäynnin kulttuurisiin ulottuvuuksiin. Yleisesti ottaen hän on kiinnostunut monista teemoista liittyen inhimillisen ja ei-inhimillisen luonnon suhteeseen. Latva on kiinnostunut myös digitaalisen ihmistieteen metodeista. Hänen vastuulla hankkeessa ovat hyönteisten ja hämähäkkien, nilviäisten, äyriäisten, matojen, tuhatjalkaisten sekä levien lajihavaintojen selvittäminen.
Tutkijat:
FM Aino Jämsä:
Jämsä tutki kulttuurihistorian pro gradu -tutkielmassaan 1800-luvun puolivälissä painettuja kiertäneiden näytösten mainosjulisteita, joissa kuvattiin tiedettä ja tekniikkaa. Tiedon historian tutkimuksesta ammentava tutkielma monipuolistaa kuvaa näytöstoiminnasta sekä tieteen ja tekniikan historiasta menneisyyden Turussa. Jämsä on kiinnostunut monilajisesta historiasta sekä ihmisen ja luonnon suhteen tutkimuksesta. ”Fauna et Flora Fennica” -hankkeessa hän keskittyy erityisesti selvittämään historiallisia lintu- ja kasvilajihavaintoja.
FT Noora Kallioniemi:
Kallioniemi on media-aineistoihin erikoistunut kulttuurihistorioitsija. Hän on tutkinut muun muassa elokuva- ja televisiohistoriaa, analogisten ja digitaalisten aineistojen käyttöä historiantutkimuksessa sekä audiovisuaalista komediaviihdettä. Ympäristöhistorian saralla Kallioniemi on tutkinut ihmisten ja pyöriäisten välistä suhdetta. Hänen vastuullaan hankkeessa ovat nisäkkäiden, sanikkaisten ja muiden siemenkasvien lajihavaintojen selvittäminen.
Yliopisto-opettaja, FT, YTM Jere Kyyrö:
Kyyrö on koulutukseltaan uskontotieteilijä ja sosiologi, joka opettaa kulttuurien tutkimuksen tutkimusmenetelmiä ja metodologiaa. Hän on tutkinut muun muassa kansallisia symboleja ja myyttejä, rituaalisaatiota ja ortodoksisia ristisaattoja, uskonnon asemia poliittisissa ohjelmissa, uskonnon ja kulttuurin representaatioita tietokonepeleissä sekä käsityksiä monialaisuudesta, asiantuntijuudesta ja osaamisesta akateemisessa ympäristössä. Tuoreimmissa tutkimuksissaan hän on keskittynyt lintuharrastuksen kulttuurisiin ulottuvuuksiin. Kyyrön vastuulla hankkeessa ovat lintujen, nisäkkäiden sekä hyönteisten ja hämähäkkieläinten lajihavaintojen selvittäminen.
FT, Dos. Silja Laine:
Laine on kulttuurihistorioitsija, joka on erikoistunut kaupunkikulttuurin historiaan ja maisematutkimukseen sekä kulttuuriseen merentutkimukseen. Hän on tutkinut muun muassa rakennettua ympäristöä, vuodenaikojen ja kirjoittamisen kulttuurihistoriaa sekä liikenteen ja liikkumisen kulttuuria. Hän on kiinnostunut kirjoittamisen, ympäristön ja muistin suhteesta sekä visuaalisista lähteistä ja kirjoittanut esimerkiksi kaunokirjallisuuden ja valokuvien käytöstä historiantutkimuksen lähteenä. Hän on työskennellyt tutkijana ja opettajana Turun yliopiston lisäksi Åbo Akademissa ja Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin yksikössä. Laineen vastuulla hankkeessa ovat erityisesti puiden ja pensaiden, muiden siemenkasvien ja sammalten lajihavaintojen selvittäminen.
FT Heta Lähdesmäki:
Lähdesmäki on ympäristöhistoriaan sekä kulttuuriseen eläin- ja kasvitutkimukseen erikoistunut historioitsija. Hän on aiemmin tarkastellut ympäristökonflikteja, esimerkiksi ristiriitoja ihmisten ja suurpetojen välillä, ei-inhimillistä toimijuutta ja jokapäiväistä kanssakäymistä ihmisten ja muun elollisen luonnon kesken esimerkiksi Suomen saaristossa. Lähdesmäellä on kokemusta monitieteisyydestä olemalla mukana hankkeessa, jossa yhdistetään historiantutkimusta, arkeologiaa, biologiaa ja geologiaa. Lähdesmäen vastuulla hankkeessa ovat nisäkkäiden, lintujen ja sammalten lajihavaintojen selvittäminen.
FT, Dos. Heli Rantala:
Rantala on 1800-luvun kulttuurihistorian dosentti, joka on tutkimuksissaan käsitellyt erilaisia aikakauden ilmiöitä käsitteiden ja historianteorian historiasta ruumiillisuuden kokemuksiin. Hän on kiinnostunut muun muassa liikkuvuuden historiasta, oppineisuuden ja aatteiden historiasta sekä romantiikan aikakauden kirjallisesta kulttuurista. Rantala johtaa Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta “Sanojen liike ja tiedon paikat. Oppineet kirjalliset yhteisöt 1800-luvun alussa” (2020-2023), jossa tutkimuskohteena on 1800-luvun alun Suomen ylirajainen kirjakulttuuri. Rantala on tutkinut laajasti myös sanomalehdistöä erityisesti digitaalisten menetelmien avulla. Hänen vastuullaan hankkeessa ovat erityisesti nisäkkäiden, puiden ja pensaiden sekä muiden siemenkasvien lajihavaintojen selvittäminen.
Professori Hannu Salmi:
Salmi on Turun yliopiston kulttuurihistorian professori ja akatemiaprofessori vuosina 2017–2021. Hän on keskittynyt 1800- ja 1900-lukujen historiaan. Hänen tuorein kirjansa on What is Digital History? (Polity, 2020), ja hän on myös teoksen The Routledge Companion to Cultural History in the Western World (Routledge, 2020) toimittaja yhdessä Alessandro Arcangelin ja Jörg Roggen kanssa. Hän on kirjoittanut laajasti mediahistoriasta sekä digitaalisten menetelmien käytöstä menneisyyden tutkimuksessa. Salmen vastuulla hankkeessa ovat lintujen ja nisäkkäiden lajihavaintojen selvittäminen.
FT Kirsi Sonck-Rautio:
Sonck-Rautio on ympäristöetnologi ja antropologi, joka on keskittynyt ympäristöön liittyviin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, lajikatoon ja muoviroskaan, erityisesti merellisissä ympäristöissä. Hänen teoreettinen lähestymistapansa on ollut poliittinen ekologia. Hän on erikoistunut myös poikkitieteelliseen tutkimustyöhön, ja onkin työskennellyt hankkeissa, joissa yhdistyy muun muassa taloustiede, kemia, politiikan tutkimus ja biologia. Hänen vastuullaan hankkeessa ovat levä- ja kalalajien havaintojen selvittäminen.
FT, Dos. Harri Uusitalo:
Uusitalo on kielentutkija, jonka asiantuntijuuteen kuuluu erityisesti historiallinen kielentutkimus, suomen kielen sanaston alkuperä ja kehitys sekä kielen merkitys ihmisten eläin- ja kasvisuhteisiin eri aikakausilla. Uusitalon vastuulla hankkeessa ovat kalojen, matelijoiden, sammakkoeläinten, hyönteisten ja hämähäkkieläinten sekä sammalten ja sammaleläinten lajihavaintojen selvittäminen. Hän auttaa myös muuta työryhmää vanhan lajinimistön etymologian ja merkitysten tunnistamisessa.