Hiiskutun teemana pyhä

Pyhän määritteleminen on vaikeaa, sillä sen voi määritellä niin monella tavalla niin monesta eri lähtökohdasta. Pyhää voidaan pitää maallisen ja toisaalta myös arjen ja arkisen vastakohtana. Asiana, paikkana tai henkilönä, jolla on erityinen asema (uskonnollisessa) ajattelussa ja toiminnassa. Pyhän kokemukseen puolestaan liittyy jonkinlainen sanoinkuvaamaton erityisyys, lumous, joka voi olla samanaikaisesti sekä kiehtova että kunnioitusta herättävä, jopa pelottava.

Kielitieteilijänä teemaa on luontevin lähestyä sanan pyhä kautta. Pyhä on esiintynyt suomen vanhimmasta kirjakielestä aina Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista lähtien. Sana on todennäköisesti vanha germaaninen laina, ja sitä voidaan käyttää niin adjektiivina kuin substantiivinakin. Pyhä-sana merkitsee muun muassa jotakin maallisen yläpuolella olevaa, kunnioitettavaa, palvottavaa, pelättävääkin mutta se voi ilmaista myös jotakin ehdotonta, velvoittavaa ja juhlallista tai kunnioitettavaa, jaloa ja puhdasta. Pyhä on myös arjen vastakohta. On kiinnostavaa, että sekä suomen murteissa että vanhassa kirjakielessä pyhä-sanalla on yleiskielestä poikkeavia merkityksiä. Pyhää käytetään myös muun muassa merkityksessä ’varattu, jonkun omistuksessa oleva, jollekin ominainen’.

Uskon ja tieteen on usein nähty olevan toisilleen vastakkaisia ja ristiriidassa keskenään. Taikuus puolestaan kontrastoituu usein sekä tieteeseen että uskoon. Salla Jalkanen kuvaa tekstissään Turun yliopiston englannin kielen oppiaineessa toimivan Tieteen ja taikuuden rajamailla -projektin järjestämää Between Science and Magic -symposiumia, jossa päästiin kuulemaan hyvin monipuolisesti tieteen ja taikuuden rajalla toimivista tekijöistä, kuten noidista ja astrologeista. Jalkasen blogitekstissä kuvataan symposiumin sisältöjen lisäksi myös sitä, millaista opiskelijana on osallistua tieteellisen symposiumin järjestämiseen avustajana.

Emma Venäläinen ja Olivia Pohjanoksa ovat tehneet Turun Wappuradioon Hämärähommia-ohjelmaa, jonka aiheet ovat koskeneet esoteriaa, okkultismia sekä aiheeseen liittyviä kiinnostavia historiallisia tapauksia. Heidän blogitekstinsä kautta pääsemme kurkistamaan spiritualistien ja silmänkääntäjien kiehtovaan maailmaan erityisesti ystävysten Arthur Conan Doylen ja Harry Houdinin tarinan kautta sekä lukemaan meedioiden keinosta välittää viestejä tuonpuoleisesta henkikirjoittamisen eli automaattikirjoittamisen avulla.

Allekirjoittanut on vanhan kirjasuomen tutkija ja erikoistunut ennen kaikkea Mikael Agricolan kielen tutkimukseen. Valtaosa vanhimmasta suomenkielisestä kirjallisuudesta on uskonnollista kirjallisuutta, ja esittelenkin tekstissäni uskonnollista kieltä tutkimusaineistona erityisesti siitä näkökulmasta, millaisia erityispiirteitä uskonnollisella kielellä on ja millaisia haasteita 1500-luvun käännetty uskonnollinen teksti tutkijalle asettaa.

Se, mikä on pyhää, vaihtelee ajallisesti mutta myös yksilöllisesti. Tämä teemanumero on houkutellut historiallisia pyhään liittyviä kirjoituksia. Nykyihmiselle pyhiä asioita voivat olla esimerkiksi rakkaus, ihmisarvo, rauha, koti ja luonto. Nyky-yhteiskuntamme pyhistä asioista voi kirjoittaa myös teemanumeron jälkeen omina blogiteksteinään.