Kielitieteissä tapahtuu

Yliopiston keskeisinä tehtävinä ovat tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Koko yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunta tekee tärkeänä päivätyönään tutkimusta minkä muilta töiltään ehtii. Yliopiston ulkopuolisten tahojen rahoittamat hankkeet ovat hyvin tärkeitä, sillä ne mahdollistavat täysipainoisen tutkimuksen tekemisen muusta työstä vapaana. Tutkimushankkeissa saadaan paljon aikaan, kun saman aiheen pariin kokoontuu useita tutkijoita, joilla kaikilla on oma erikoisosaamisensa annettavana tutkimusaiheen eteen. Tutkimusryhmä on aina enemmän kuin tekijöidensä summa.

Blogitekstissä ”SeedLING – Metsäsanoista metsätekoihin” Assi-Jutta Kuusela ja muut kirjoittajat esittelevät professori Minna Maijalan johtaman kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tammikuussa 2024 käynnistyneen hankkeen, jossa tutkitaan suomalaisten metsätoimijoiden diskursseja. Hankkeessa on tarkoitus avata Suomessa käytävää metsäkeskustelua ja tutkia sen vaikutuksia ekofilosofisesta näkökulmasta. Hankkeessa tehtävä tutkimus on yhteiskunnallisesti hyvin merkittävää, ja tieteellisen tutkimuksen lisäksi hankkeessa tehdään suurelle yleisölle suunnattu opas, joka helpottaa metsätekstien kriittistä lukemista ja metsäkeskusteluun osallistumista.

Myös erilaiset konferenssit, symposiumit ja muut tapahtumat ovat keskeisiä yliopistomaailmassa. Ne tuovat tutkijoita yhteen ympäri Suomea ja maailmaa. Monet konferenssit on suunnattu tietyn alan tai aihepiirin asiantuntijoille, mutta erilaisilla tapahtumilla on mahdollisuus koota yhteen myös esimerkiksi yliopiston alumneja tai ylipäänsä tietystä aiheesta kiinnostuneita ihmisiä niin yliopiston sisältä kuin ulkopuoleltakin. Yliopistossa järjestettävät tapahtumat voivatkin olla luonteeltaan hyvin erilaisia ja palvella vaihtelevasti yliopiston ydintehtäviä.   

Marraskuun puolivälissä suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaine sekä Viron äidinkielen seura (Emakeele selts) järjestivät monipuolisen viron kielen päivän, joka oli suunnattu Turun yliopiston opiskelijoille mutta joka oli avoin kaikille viron kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille. Viron kielen lehtori Eve Mikone kuvaa tekstissään elävästi päivän monipuolista antia. Viron kielen päivässä päästiin kuulemaan muun muassa Tarton yliopiston viron murteiden professorin, akateemikko Karl Pajusalun esitelmä viro murteista, ja Birute Klaasin esitelmä Viron koulu-uudistuksesta, Viron venäjänkielisten lasten siirtyminen vironkieliseen opetukseen. Kiinnostavana kulttuuriantina päivän lopussa oli Anneli Koppelin virolaisesta kielentutkijasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttajasta Matti Hintistä kertova elokuva Keelemässaja ’kielikapinallinen’ ohjaajan itsensä alustamana.

Opiskelijat Camilla Koutajoki, Arttu Eeronsalo ja Nina Nevalainen kuvaavat kiinnostavasti blogitekstissään, millaista oli olla the Finnish Association for Applied Linguistics (AFinLa) -syyssymposiumin avustajina. Tekstissä kerrotaan, millaisia erilaisia työtehtäviä avustajille oli tarjolla, minkälainen oppimiskokemus työ oli ja millaisia oikeita työelämätaitoja he saivat avustajina toimimisestaan.

Töittejälkke-afterworkit on kieli- ja käännöstieteiden laitoksen alumnitapahtuma, joka järjestettiin toisen kerran tänä syksynä. Opiskelijat Maari Kansa ja Essi Kruuti kirjoittavat siitä, miten kieliä pääaineenaan opiskelijat joutuvat toisinaan pohtimaan pitkäänkin, mihin ammattiin tai työhön he päätyvät. Töittejälkke-tilaisuudessa kuultiin monipuolisesti laitoksella tehtävästä tutkimuksesta ja päästiin seuraamaan kiinnostavaa paneelikeskustelua työelämän mahdollisuuksista ja odotuksista. Kirjoittajat toteavat, että tilaisuudessa nousi vahvasti esille se, että kielten opiskelijoiden urapolut ovat mitä monipuolisimmat.

Tutkimuksen tekeminen saattaa olla hyvin itsenäistä ja jopa yksinäistä työtä. Varsinkin hankkeissa tutkijat voivat kuitenkin jakaa kiinnostuksensa omaan tutkimusaiheeseensa toisten tutkijoiden kanssa, tehdä tutkimusta yhdessä, iloita työstä ja sen edistymisestä ja myös jakaa tutkimuksen tekemisen raskaammat puolet toisten kanssa. Erilaiset tapahtumat puolestaan ovat tärkeä tapa esitellä tutkimusta sekä akateemiselle yleisölle että toisinaan myös laajemmin tieteestä kiinnostuneelle yleisölle. Tutkimustulosten jakaminen on hyvin tärkeää, sillä tutkimuksesta tulee merkityksellistä vasta, kun se tavoittaa sen kannalta olennaiset lukijat ja kuulijat.