Suoja ja sairaus – kansanuskon lähteitä etsimässä

”Atikesi tulee siitä että pimeän tullen noita kietoutuu tuuleen ja ottaa linnun hahmon. Joku on noita, koska on kateellinen ja haluaa pahaa, joistakin tulee noitia tai ne ovat aina olleet. Iso lintu lentää ikkunasta, jos lapsi nukkuu yksin, se vie djagbe’n [elämänvoiman]. Ja kun se on poissa, mikä tahansa tauti voi tulla tai kuolema”.

Katkelma on erään äidin haastattelusta viime syksynä. Tein liki kolmen kuukauden mittaisen kenttätyön Guineanlahden rannalla Länsi-Afrikassa ja tutkin äitien kulttuurisia käsityksiä lasten sairaudesta. Tutkimustani siivitti tulos, jonka mukaan vain vajaa kymmenes paikallisesta väestöstä ajattelee malarian johtuvan moskiitoista. Siksi suuret malarian ehkäisyprojektit eivät ole olleet kovin tuloksellisia. Syyt nähdään muualla. Missä sitten? Sitä lähdin kysymään.

Minua vauhditti kenttätyöhöni Afrikkaan myös kysymys sairauden ”kotoperäisyydestä”. Asia on jäänyt riivaamaan minua Pohjois-Karjalassa tekemästäni tutkimuksesta asti. Siellä ihmisillä oli tapana sanoa että he eivät olleet saaneet sydänsairautta ”vielä”. Halusin jatkaa saman kysymyksen pohtimista toisella, laajemmalla kentällä.

Malaria on paikallisella gengben kielellä atikesi. Tautikategoriat eivät täsmälleen vastaa toisiaan, mikä on kansanlääkinnän tutkimuksesta tuttua. Atikesi on ollut Afrikassa aina, kyläläiset sanoivat. Atikesi on siis kotoperäinen myös siinä mielessä ettei kukaan ole tuonut eikä lähettänyt sitä, kuten on laita esimerkiksi HIV:n kohdalla.

Kenttätyössäni kohtaamat kysymykset veivät minut syvälle paikallisen kansanuskon, voodoon, lähteille. Tapasin useita bokonoita, kansanparantajia, joista osa oli työssään yhteydessä esi-isien ja lukuisten jumalien maailmaan. Voodoo on lähtöisin Länsi-Afrikasta ja siellä se on edelleen kiinteä osa arkielämää. Vaikeissa sairauksissa parantaja tai pappi konsultoi Fa’ta, oraakkelia, joka kertoo taudin syyn ja mahdollisuudet selvitä siitä. Useimmiten vastaus kytkeytyy suojautumiseen. Kylissä järjestetään parantamisrituaaleja ja kiitosrituaaleja, joissa musiikki, tanssi ja transsi ovat tärkeitä. Rituaali mahdollistaa yhteisöllisen tulkinnan ja sen kautta yhteisön vahvistumisen. Se on välttämätöntä, koska yhteisö on keskinäisen luottamuksen ehto.

Voodoo on tehokas riskinhallinnan keino: tärkein sairauteen vaikuttava tekijä on suojautuminen siltä ja siihen kansanusko tarjoaa valtavasti keinoja. Monojoen laaksossa, jossa tein kenttätyöni, ilmastonmuutos on aiheuttanut laajoja tulvia jo vuosikymmenen ajan. Se on merkinnyt useiden kylien omavaraisuuden menettämistä, köyhyyttä ja lisää malariaa. Ihmisillä ei ole varaa terveyskeskuksen käyttöön eikä savimajoissa ole liioin koukkua, johon ripustaa moskiittoverkkoa, malarianehkäisyprojektien menestystarinaa, kuten sitä hankkeissa on luonnehdittu. Ja miksi ripustaa, kun taudin taustalla ei ole hyönteisolio vaan puutteellinen suojautuminen, alttius pahalle, jonka nimenä on useimmiten noituus.

Marja-Liisa Honkasalo
kulttuurin ja terveyden professori