Tieteen historian opintopiiri kerää kiinnostuneita yli oppiaine- ja tiedekuntarajojen

Käsitys siitä, mitä tieteen historialla tarkoitetaan, on viime vuosina muuttunut tiedon olemukseen ja yhteiskunnallisiin kytkentöihin liittyvien pohdintojen siivittämänä. Tieteen historian luonnetta mietittiin viime keväänä myös Turun yliopiston yleisen historian oppiaineessa järjestetyssä opintopiirissä, joka keräsi toistakymmentä osanottajaa yli oppiaine- ja tiedekuntarajojen.

Janne Tunturin ja Leila Koivusen ideoima opintopiiri kokoontui kevään mittaan seitsemään otteeseen. Keskusteluja tapaamisissa käytiin niin opiskelijoiden omien tekstien kuin etukäteen sovittujen aineistojen ja vierailuluentojen pohjalta. Lähtöajatuksena oli yhdistää tieteen historiaa tutkivia sekä tarjota tukea ja uusia ideoita opinnäytetöiden valmisteluun. Tervetulleita mukaan olivat kaikki kiinnostuneet opintojensa vaiheesta riippumatta. Onnistuneen kevätkauden innoittamana opintopiirin toimintaa jatketaan tulevana syksynä kirjaprojektin muodossa.

Tieteen historia muutoksessa

Tieteen historia määriteltiin opintopiirin toiminnassa laajasti sekä aihealueidensa että näkökulmiensa suhteen. Käsitykset tieteen historiasta ovatkin muuttuneet viime vuosina. Tieteenalojen kehityslinjojen ja oletetun edistyksen kartoittamisen sijasta tieteen historia on entistä enemmän kiinnostunut tieteen ja tieteentekijöiden sidoksista aikansa yhteiskuntaan ja sosiaaliseen ympäristöön. Tämä on nostanut esiin kysymykset tiedon luonteesta, sen rajoista sekä käytöstä. Myös tieteen tuottaminen, esittäminen ja popularisointi ovat saaneet uutta huomiota osakseen.

Tieteen historian kattokäsitteen alle mahtuvien aiheiden monipuolisuus ja alan ajankohtaisuus näkyivät myös opintopiirin osanottajien kiinnostuksen kohteiden kirjossa. Opintopiiristä löytyikin tietämystä Thomas Kuhnin ajattelusta 1600-luvun alkemisteihin ja 1800-luvun loppupuolen julkisen terveyden diskursseihin.

Ajatustenvaihtoa rennossa ilmapiirissä

Opintopiirin kokoontumiset pyrittiin alusta asti suunnittelemaan monipuolisiksi yhteistyössä osallistujien kesken. Ryhmä aloittikin toimintansa helmikuussa ilman etukäteen lukkoon lyötyä ohjelmaa. Joustava työskentelytapa antoi mahdollisuuden erikokoisiin opintosuorituksiin, mikä oli tarpeen osanottajien erilaisten opiskelutilanteiden ja aikataulujen takia.

Perustavoitteena opintopiirin tapaamisilla oli taustatuen ja inspiraation tarjoaminen sekä ajatustenvaihto samankaltaisten aiheiden parissa askartelevien ihmisten välillä. Monet toivatkin esimerkiksi katkelmia opinnäytetyöstään muiden luettavaksi ja kommentoitavaksi. Ryhmän tapaamiset huipentuivat huhtikuun lopussa Ruissalon Honkapirtillä pidettyyn seminaaripäivään, jossa keskusteluja käytiin filosofiantutkija Valtteri Viljasen luennon sekä osanottajien omien puheenvuorojen pohjalta. Kevään pienempi ekskursio taasen suuntautui Donner-instituutin uskontotieteeseen erikoistuneeseen kirjastoon.

Suunnitelmissa artikkelikokoelma

Kevään seitsemästä kokoontumiskerrasta huolimatta monet opintopiirin keskusteluista jäivät kesken. Kokoontumisia onkin tarkoitus jatkaa nyt syksyllä, jolloin pääpaino on osallistujien teksteistä koostettavan artikkelikokoelman toteuttamisessa. Tieteen historian opintopiiri ei ole suljettu ryhmä, vaan myös uudet osanottajat ovat yhä tervetulleita mukaan. Lisätietoja opintopiirin ohjelmasta on löydettävissä historia-aineiden syksyn opinto-oppaasta.

Mari Tanninen
yleisen historian maisteriopiskelija ja historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen harjoittelija