Ajan juhlaa – jokainen on tervetullut
”Aikansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin.” Tähän sanomukseen tiivistyy yksi ajallisuuden ja viisauden välinen suhde: oikean ajan ymmärtäminen on viisautta. Ihminen on käyttänyt lukuisia erilaisia tekniikoita ajan mittaamiseen ja oikean ajankohdan selvittämiseen. Muinaisessa Kiinassa korkea-arvoinen virkamies oli keisarillinen kronografi, aikainkuvaaja, jonka tehtävänä oli kertoa keisarille milloin oli sopiva aika – aika sotia, aika rakentaa, aika etsiä puolisoa tai valmistautua kuolemaan. Taitava kronografi oli kullanarvoinen, koska niin paljon oli kiinni makrokosmoksen ja mikrokosmoksen yhteisestä rytmistä.
Esi-isämme seurasivat aikain kulkua tarkkailemalla planeettojen liikkeitä, vuodenaikojen vaihtumista, saaliseläinten vaelluksia ja myöhemmin viljelysten kasvua, sadonkorjuuta ja kuihtumista. Meille kalenteri, mekaaninen kello ja aikataulutus ovat kaikki kaikessa.
Erilaiset rytmit tarjoavat erilaisia kelloja, erilaisia välineitä olla maailmassa ja suunnistaa kohti tulevaa. Modernia ihmistä on sanottu ”rytmien sinfoniaksi”, koska meitä ohjaavat niin monet kellot: fyysinen maailmankaikkeus, elimistön omat biologiset kellot, almanakat ja mekaaniset kellot, viikkorytmi ja juhlapäivät, työ ja arki, elämän alku ja elämän ehtoo.
Osa kelloista kuuluu todellisuuteen riippumatta siitä mitä niistä ajattelemme – planeetat kulkevat rataansa ja säätelevät elämän ehtoja; varttuva nuori tulee sukukypsäksi ajallaan. Osa kelloista ja ajallisista jäsennyksistä on sopimuksenvaraisia, kuten vaikkapa seitsenpäiväinen viikko, lukujärjestys, aikavaraus kuntosalille, täysi-ikäisyys tai pääsiäisen sijoittuminen kalenteriin. Kypsymistä vaativat prosessit törmäävätkin monesti aikataulujen aikaan: tammikuisena aamuna nousemme ylös pilkkopimeässä kalenteria seuraten, vaikka oma biologinen kellomme käskisi nukkumaan. Illalla viihdytämme itseämme tietokoneen ääressä ja saamme yliannoksen kirkasta valoa. Suunnittelemme perheenlisäystä työuran, emme hedelmällisyyden mukaan, ja valmistumme maistereiksi viidessä vuodessa, vaikka kypsyminen asiantuntijaksi veisi enemmän aikaa. Orgaaniset kypsymisajat törmäävät aikataulujen aikaan. Kiirettä pitää, sanoi piru.
Ajan ymmärtämisen avain on kokonaisvaltainen ajattelu, joka ottaa huomioon erilaiset ajat, erilaiset kellot, erilaiset kosmoksen rytmit, aikataulujen ajan ja kypsymisajan. Ajan hallinta, laatuaika, kiire, nopeus ja kertakäyttöisyys avautuvat humanistien työvälineillä. Käsillä oleva Hiiskutun teemanumero valottaa aikaa monesta eri näkökulmasta, eikä ihme. Humanistit ovat ajan asiantuntijoita: historioitsijat avaavat näkymiä menneisyyksiin, nykyisyyteen ja tulevaisuuksiin; kirjallisuuden, taiteiden ja median tutkijat tutustuttavat meitä ajallisesti jäsentyneisiin mahdollisiin maailmoihin, kronotooppeihin; kulttuurien ja kielten tutkijat erittelevät niitä lukemattomia tapoja, joilla kulttuurisidonnaiset kellot luovat rytmien sinfoniaa, miten ymmärrämme kestoa, loppua ja lopun aikoja. Tervetuloa mukaan!
Matti Kamppinen on uskontotieteen professori ja Hiiskuttua-lehden päätoimittaja.