Baabelin kaloista kääntäjän työvälineisiin
Tieteiskirjallisuudessa, elokuvissa ja tv-sarjoissa on kautta aikojen tarvittu keinoja saada eri planeettojen väki viestimään keskenään. Keinoja löytyykin Linnunradan käsikirjan telepaattisista baabelin kaloista Star Trekin universaalikääntäjään. Kiinnostuksesta näihin fiktiivisiin keksintöihin tavallaan alkoi oma urani käännösteknologian parissa.
Ajatus mitä tahansa kieltä silmänräpäyksessä kääntävästä koneesta vaikutti täydeltä fiktiolta 1990-luvun lopulla aloittaessani englannin opintoja Helsingin yliopistolla. Eräs lehtijuttu kuitenkin kiinnitti huomioni. Se käsitteli uutta oppiainetta, tietokonelingvistiikkaa, jonka yhtenä tutkimuskohteena mainittiin konekääntäminen. Sielläkö niitä universaalikääntäjiä rakennettiin?
Sivuaineopinnot sittemmin kieliteknologiaksi nimensä muuttaneessa oppiaineessa selvensivät, miten tietokoneella pystyttiin käsittelemään kieltä. Käytännön kokemuksia konekääntimistä antoi AltaVista, joka samoihin aikoihin toi BabelFishinsä verkkoon kenen tahansa saataville. Sen tuotoksilla tosin oli pääasiassa tahatonta komedia-arvoa. Kääntämisen opinnot ja kääntäjän työ puolestaan tutustuttivat erilaisiin tietoteknisiin välineisiin, käännösmuisteihin ja termipankkeihin, käännöstyön tukena.
Vielä 2010 konekääntämistä käsitelleen väitöskirjaprojektini alussa suomenkielinen konekäännös kääntäjän työkaluna ei vaikuttanut kovin realistiselta. Joissakin kielipareissa ja tietyissä käyttötilanteissa konekääntimet ovat kuitenkin olleet arkea jo pitkään. Nyt konekäännös tekee tuloaan kääntäjän työkaluksi käännösmuistin rinnalle myös Suomessa.
Viime aikoina on puhuttu paljon konekäännöksen huikeista parannuksista uuden neuroverkkoteknologian myötä. Olemme saaneet lukea uutisia, ettei Googlen käännöstä erota ihmisen tekemästä, ja visioita, että tekoäly pian tekee sekä ihmiskääntäjät että kielenoppimisen tarpeettomiksi. Tutkija on hieman varovaisempi.
Olen jo parin vuoden ajan osallistunut eri kääntimiä vertaileviin kansainvälisiin arviointikampanjoihin, joissa olemme havainneet neuroverkkokääntimien tuottaman kieliasun selkeästi aiempaa sujuvammaksi. Merkityssisällön välittyminen on sen sijaan paljon arvaamattomampaa: merkitys saattaa jopa kääntyä aivan päinvastaiseksi. Laatu myös vaihtelee merkittävästi eri kielipareissa.
Kaikkia kieliä taitavana kommunikaatiovälineenä kääntimellä vielä on matkaa, mutta kääntäjälle se voi olla jo varsin kätevä työkalu. Saa nähdä, mitä tulevaisuudessa odottaa.
Maarit Koponen on englannin kielen yliopistonlehtori, joka tutkii teknologian vaikutusta käännösprosesseihin.
Lue lisää:
Korvaako kone kääntäjän? Turun yliopiston blogi 28.7.2017.
Verkon käännösohjelmat toimivat yhä paremmin. Helsingin Sanomat 13.7.2015 (tilaajille)