Economies of Desire: Media, Youth & Sexuality -seminaari 26.4.2013

Keskustelu kulttuurin ja erityisesti mediakulttuurin seksualisoitumisesta ja pornoistumisesta on kiihtynyt 1990-luvulta lähtien. Usein huolestuneitakin äänenpainoja saanut keskustelu on ollut kiinnostunut erityisesti lasten ja nuorten asemasta seksualisoituneen median pyörteissä. Tähän keskusteluun osallistui myös huhtikuussa järjestetty tutkimusseminaari ”Economies of Desire: Media, Youth & Sexuality”. Mediatutkimuksen ja IIPC:n (International Institute for Popular Culture) yhteistyönä järjestetty seminaari marssitti kateederille nimekkään joukon alan kotimaisia ja ulkomaisia tutkijoita.

Annamari Vänskä Tukholman yliopistosta. Kuva: Tilda Junko.
Annamari Vänskä Tukholman yliopistosta. Kuva: Tilda Junko.

Huolenaiheena seksualisoitumiseen liittyvässä julkisessa – ja osin akateemisessakin – keskustelussa ovat olleet yhtäältä seksuaalisen kuvaston vaikutukset nuoriin katsojiin ja toisaalta tällaisen kuvaston – ja etenkin pornon – saatavuuden helpottuminen internetin yleistymisen myötä. Näiden keskustelujen taustalla on häilynyt usein jopa huoli koko länsimaisen kulttuurin tulevaisuudesta. Tässä ajattelutavassa lapset ja nuoret ovat edustaneet sitä koko kulttuurin kasvualustaa, johon seksuaalisuus pääsee median kautta vaikuttamaan haitallisesti ja tulevaisuutta uhkaavasti. Economies of Desire -seminaari pyrki kuitenkin ottamaan näihin huolestuneisuuden leimaamiin keskusteluihin hieman uudenlaisen tulokulman keskittymällä etenkin nuorten itsensä kokemuksiin, ruumiinkuvan, affektien ja halun teoretisointeihin sekä mediakasvatuksen haasteisiin pornoistumisen aikakaudella.

Päivän puheenvuorot ja keskustelut käsittelivät mediakulttuuria laajalla skaalalla. Rebecca Coleman Lancasterin yliopistosta johdatti aiheeseen pohtimalla seksuaalisen mediasisällön affektiivisia puolia: sitä, miten kuvia koetaan ruumiin kautta ja ruumiissa, ja tähän erottamattomasti kytkeytyvää eettistä ulottuvuutta. Hän myös häivytti median ja yleisön välistä rajanvetoa: nuoret ovat yhä enemmän myös tuottavia ja aktiivisia osallistujia seksuaalisessa mediassa. Katariina Kyrölä Tukholman yliopistosta puolestaan nosti esiin seksuaalisen kuvaston mahdollisuuksia ns. ruumiinkuvaterapian ja aktivismin välineenä.

Sosiaalisen median roolia seksuaalisten mediasisältöjen kentällä valotti puolestaan Kaarina Nikunen Tampereen yliopistosta. Hän on tutkinut etenkin nuorten suosimaa IRC-galleria-alustaa monitasoisten seksuaalisten performanssien verkostona. Nikusen tutkimuksen kautta kiinnostavaksi nousi myös sosiaalisen median kautta uudelleenmäärittyvät yksityisen ja julkisen rajat. Annamari Vänskä Tukholman yliopistosta esitelmöi lapsista muotikuvissa. Hänen viimeaikaisin tutkimuksensa on keskittynyt etenkin kysymyksiin siitä, käyttävätkö muotitalot ja mainostajat lapsia hyväkseen asettamalla nämä aikuismaisiin seksuaalisesti värittyneisiin kuviin. Mediakasvatuksellisen puheenvuoron päivän antiin toi Aalto-yliopiston Reijo Kupiainen, joka peräänkuulutti henkilökohtaisen nautinnon ulottuvuuden tuomista osaksi mediakasvatusta. Seminaaripäivän päätteeksi Feona Attwood Middlesexin yliopistosta toi keskusteluun nuorten omia näkemyksiä pornosta ja sen kuluttamisesta. Hän valotti nuorten itsensä pornolle antamia merkityksiä ja korosti niiden tärkeyttä seksualisoituneen ja pornoistuneen median käsittämisessä yleensäkin.

Tilda Junko
luovan kirjoittamisen ja sukupuolentutkimuksen toimistosihteeri, Utukirjojen toimitussihteeri ja mediatutkimuksen opiskelija