Ekosysteemit humanistin tutkimuskohteena

Nykyisessä matkapuhelinvalmistajien kilpajuoksussa yhtiöt pyrkivät luomaan tuotteita, jotka asettuisivat saumattomasti kuluttajia palveleviin ”ekosysteemeihin”. Matkapuhelimen ostaja kun haluaa paitsi puhelimen, myös kämmentietokoneen, viihdekeskuksen ja navigaattorin, ja nämä vaativat omanlaisensa toimintaympäristön. Ekosysteemi, tuo 60-luvun odumilaisen ekologian avainsana, on jälleen mukana tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, se kun poimii osuvasti tuotteen tai minkä tahansa olion toiminta- ja käyttöympäristön.

Uskontotieteen oppiaineessa ekosysteemiajattelu juontuu jo professori Lauri Hongon perinne-ekologiaan, jonka avulla hän käsitteli kansanlääkinnän, suullisen perinteen ja supranormaalien olentojen problematiikkaa. Hongon perinne-ekologia kulminoitui intialaista Siri-eeposta koskeneeseen tutkimushankkeeseen.

Tuoretta ekosysteemitutkimusta on tehty Suomen Akatemian rahoittamissa tutkimushankkeissa Amacult (”Kulttuuriset systeemi, kansanusko ja modernisaatio Amazoniassa”, 2007–2010), Coreco (”Yritysvastuu ja ekosysteeminen lähestymistapa”, 2006–2010) ja Regsus (”Alueellinen kestävyys – ekosysteemipalvelut ja ympäristöteknologia”, 2010–2012).

Käynnissä olevassa Regsus-hankkeessa tutkitaan älykkään teknologian käyttöä ekosysteemipalvelujen hyödyntämisessä ja hoidossa. Hankkeen perusajatuksena on selvittää ihmisten, teknologian ja luonnonympäristöjen muodostamia systeemejä ja niiden roolia esimerkiksi maatalouden päästöjen hallinnassa. Yhdistämällä ekosysteemipalveluja koskevia malleja toimijoiden ja älykkään ympäristöteknologian muodostamaan kokonaisuuteen on mahdollista tutkia alueellisen kestävyyden edellytyksiä ja myös vaikuttaa niihin.

Hankkeessa hyödynnetään monia aineistoja: paikkatietojärjestelmiä, maatilojen viljelytietoja, Envisens-antureiden mittaamia päästöarvoja, maanviljelijöiden ja muiden avaininformanttien haastatteluja sekä lintulaskentoja. Hankkeen tutkijat ovatkin joutuneet muokkaamaan aineistonkeruustrategioitaan sopiviksi, kun tutkimuskohteet ovat vaihdelleet ihmisistä sorsalintuihin. Olemme päässeet tutustumaan myös jättimäisiin älytraktoreihin, jotka tekevät myös käyttäjistään entistä älykkäämpiä.

Hankkeen keskeinen käsite on ekosysteemipalvelu, jolla tarkoitetaan niitä lukuisia hyötyjä, joita luonnon ekosysteemit tuottavat. Kosteikot imevät ravinteita, hyönteiset huolehtivat pölytyksestä ja sopivan rehevät järvet houkuttelevat lintuja, joista taasen luontoharrastajat saavat esteettisiä, tiedollisia ja muita elämyksellisiä hyötyjä. Ekosysteemipalvelut ylläpitävät elämää, yhteiskuntaa ja kulttuuria. Liikumme humanistisen tutkimuksen ydinalueilla: miten teknologia edesauttaa ihmisen täydellistymistä.

Matti Kamppinen
uskontotieteen lehtori, Amacult, Coreco- ja Regsus-hankkeiden vastuullinen johtaja