Enkelien ja demonien varjossa Vatikaanin Salaisessa Arkistossa

Mikään muu arkisto ei liene yhtä usean dekkarin tapahtumapaikkana kuin Vatikaanin Salainen Arkisto. Tunnetuin Vatikaanin arkistoa kuvaavista teoksista lienee elokuvaversionakin tunnettu Dan Brownin Enkelit ja Demonit. Yhteistä Vatikaanissa tapahtuville kirjoille ja filmeille on se, että niiden kuvaukset eivät vastaa totuutta. Useimmissa teoksissa mainitaan kaksi arkistoon liittyvää ”tosiseikkaa”: siellä piilotetaan katolisen kirkon suurimpia salaisuuksia ja sinne on tutkijoiden mahdoton päästä. Mutta mikä on totuus?

Suurten salaisuuksien mystinen säilytyspaikka?

Vatikaanin Salaisen Arkiston perustaja Camillo Borghese eli Paavali V, joka toimi paavina vuosina 1605–1621. Kuva: Wikimedia Commons.

Vatikaanin arkiston virallinen nimi, Vatikaanin Salainen Arkisto, latinaksi Archivum Secretum Vaticanum, vahvistaa ajatusta siitä, että siellä varjeltaisiin – hinnalla millä hyvänsä – Kirkkovaltion ja paaviuden suurimpia salaisuuksia. Nimi on kuitenkin harhaanjohtava, sillä nimi juontaa juurensa siitä, että paavillinen arkisto oli paavien yksityisomaisuutta. ”Salainen” viittaa siihen, että arkisto oli yksityinen eikä julkinen – eli siis salainen. Nimestä huolimatta Vatikaanin arkisto on samanlainen valtiollinen instituutio kuin Kansallisarkisto Helsingissä. Siellä säilytetään paaviuden historiaan liittyviä dokumentteja keskiajalta nykypäivään.

Tutkijoilta pääsy kielletty?

Kaunokirjallisten teosten mukaan Vatikaanin Salaiseen Arkistoon on lähes mahdoton päästä. Enkelit ja Demonit -kirjassa kerrotaan, miten maailmanlaajuisesti arvostettu tutkija, Robert Langdon, on useaan otteeseen kirjoittanut paaville ja yrittänyt anoa pääsyä arkistoon – turhaan.

Todellisuudessa Vatikaanin arkistoon pääsy ei ole erityisen hankalaa, kunhan tutkija täyttää tietyt perusvaatimukset. Arkistoon pyrkivällä tutkijalla tulee olla akateeminen loppututkinto sekä hyvä syy arkistoon pääsylle – esimerkiksi tietty tutkimukseen liittyvä aineistokokonaisuus. Turisteja ei arkistoon päästetä.

Suurin osa arkistossa työskentelevistä on (kirkko)historioitsijoita ja teologeja, mutta tutkijasalissa tapaa usein myös esimerkiksi latinisteja, oikeustieteilijöitä, taidehistorioitsijoita ja paljon muidenkin alojen asiantuntijoita kaikkialta maailmasta.

Arkisto sijaitsee 1580-luvulla valmistuneessa Vatikaanipalatsissa. Tutkijoiden yllä kaartuvat siis lähes 500 vuoden ikäiset holvit, mikä tekee tutkijasalissa työskentelystä ainutlaatuista. Vanhat tilat ovat saaneet modernin sisustuksen ja teknisen varustuksen. Niinpä asiakirjoja ei lueta kynttilänvalossa, vaan tutkijasaleissa on asianmukainen valaistus sekä riittävästi pistorasioita tietokoneille.

Vatikaanin Arkiston kotisivut löytyvät täältä.

Kirsi Salonen
humanistisen tiedekunnan tenure track -apulaisprofessori