Etnografinen kenttätutkimus on monivivahteista – kokemuksia kenttätöistä Portsassa
Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen koulutusohjelman kenttätutkimus II –kurssilla tutkittiin ja dokumentoitiin Turun Port Arthurin eli “Portsan” elämää, asumista ja arkista ympäristöä. Opiskelijat esittelivät kenttätöidensä vaiheita kurssin lopputapaamisessa ja vaihtoivat kokemuksiaan etnografisesta tutkimuksesta Portsassa. Hanke toteutettiin yhteistyössä Åbo Akademin kanssa.
Etnografinen kenttätutkimus on monivivahteinen prosessi, johon liittyy havainnointia, haastattelujen tekemistä ja usein asettumista vieraaseen ympäristöön – tai päinvastoin, asettumista tutussa ympäristössä etäämmälle, jotta nähtäisiin, mitä lähellä tapahtuu. Port Arthurin kaupunginosatutkimuksessa aluetta tarkasteltiin työryhmissä läheltä ja kaukaa. Sen lisäksi, että kohteessa vierailtiin paikan päällä, tarjosi verkkoetnografinen menetelmä mahdollisuuden tarkastella kohdetta verkon karttapalvelun katunäkymää hyödyntäen. Pitkä etäisyys kohteeseen aiheutti joillekin kurssin osallistujille haasteita, mutta samalla se viitoitti tietä verkkoetnografian hyödyntämiselle.
Kenttäkokemus vahvistaa tutkijan identiteettiä
Kenttätöitä tehtiin tällä kurssilla joko yksin tai parin kanssa. Kentällä toimiminen parin kanssa koettiin hyödylliseksi; yhdessä koettuja asioita muisteltiin moniaistisesti, mikä on yksi etnografisen tutkimuksen havainnoinnin keino. Havainnoinnin ja haastattelun jälkeen oli mahdollisuus jakaa kokemuksia työparin kanssa. Myös itsereflektio on tärkeä osa kenttätyöskentelyä, teki sitä yksin tai parin kanssa.
Tutkijan identiteetti muodostuu kokemusten kautta, joten Turun yliopiston kenttätutkimus II -kurssin tarjoama mahdollisuus omien taitojen kehittämiseen antoi opiskelijoille arvokkaita kokemuksia myös työelämää varten. Osalle etätyöskentelyyn tottuneista opiskelijoista kenttätyöprosessi tapahtui ensimmäistä kertaa paikan päällä kohteessa. Samoin haastattelutilanne oli osalle opiskelijoista kokemuksena vielä uusi. Haastateltavien tapaaminen kasvotusten oli kuitenkin kokemuksena hyvä.
Aineistonkeruumenetelmien avulla kohti syvempää ymmärrystä
Aikaisemmin mainitut haastattelu ja havainnointi olivat Port Arthur -hankkeen tärkeimmät aineistonkeruumenetelmät. Havainnoinnin kautta tutkija voi laatia kysymyksiä ja huomioita haastattelua varten. Haastattelu puolestaan voi tarjota erilaisia näkökulmia havainnoinnille.
Kenttätutkimuksessa alueen havainnointi auttoi ymmärtämään haastattelussa esiin tulleiden asioiden ja ilmiöiden taustoja, kun taas haastattelu laajensi tutkijan omaa käsitystä Port Arthurin kaupunginosasta. Kenttätutkimus Portsaan tarjosi opiskelijoille mielenkiintoisen ja opettavaisen matkan kaupunginosatutkimuksen tekemiseen.
Kirjoittajat ovat Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijoita.