Feminiinienergiaa ja mustaa magiaa

Folkloristiikan väitöskirjatutkija Mila Santala osallistui 7.–8.10.2023 Helsingissä järjestetyille Pakanallisille syysmessuille, jotka kokoavat vuosittain yhteen kansanperinteestä, Pohjolan mytologiasta ja esoteriasta kiinnostuneita ihmisiä. Messuja on järjestetty vuodesta 2016 alkaen.

Kuva: Mila Santala.

Osallistuin Pakanallisille syysmessuille toista kertaa. Viime vuonna uskontotieteilijä Katriina Marjamäen kanssa haastattelimme messukävijöitä yhteistä artikkeliamme varten. Tänä vuonna osallistuin messuille vapaa-ajan merkeissä, vaikka esoterian tutkijana tapahtuma toimi erinomaisena paikkana verkostoitua. Pääsin myös keräämään uusia havaintoja ja terästämään muistojani messuista, ja siitä on varmasti hyötyä artikkelin hiomisessa.

Tutkijan tuntosarveni olivat jatkuvasti pystyssä ja seurasin mielenkiinnolla messujen menoa. Messuilla yhdistyivät mielenkiintoisella tavalla okkultistinen henkisyys ja enemmän luonnonuskontoihin pohjaava henkisyys. Messut selvästi kasvavat vuosi vuodelta, ja tänäkin vuonna messut tuntuivat edellisvuotisia suuremmilta. Sekä myyjiä että kävijöitä oli enemmän. Mielenkiintoista ohjelmaa oli niin paljon, että kaikkea kiinnostavaa ei millään ehtinyt tehdä ja kokea.

Stereotypiat keskiajalta nykypäivään ja mustassa magiassa

Aloitin messuvierailuni osallistumalla väitöskirjatutkijan Wilhelmiina Heinosen luennolle ”Magian ilmentymiä keskiajan Pohjolassa”. Heinonen esitteli kirkkomaalauksien ja lakitekstien pohjalta tekemiään havaintoja keskiajan Pohjolan magiasta. Itsekin magiasta kirjoittaneena minulle antoisaa oli etenkin Heinosen pohdinta siitä, mitä magia tarkoittaa.

Messujen aikana huomasin, että magian määritelmää pohdittiin useissa luennoissa, esityksissä ja keskusteluissa. Vaikka eroja määritelmissä olikin, näytti magian kokemuksellisuus yhdistävän kaikkia määritelmiä. Toinen teema, jonka huomasin toistuvan heti ensimmäisestä luennosta lähtien koko messujen ajan, oli stereotypiat. Heinonen osoitti luennollaan, miten esimerkiksi naisiin ja noitiin liittyvillä stereotypioilla on pitkät linjat historiassa, ja kuinka ne yhä nykypäivänä vaikuttavat asenteisiin.

Myyntipöytä. Kuva: Mila Santala.

Myös Emilia Isebel käsitteli samaisia teemoja luennollaan ”Ihana musta magia”. Luento oli enemmän sisäpiirin näkökulmasta tuotettu, sillä Isebel kertoi harjoittaneensa mustaa magiaa vuosikymmeniä. Luennon keskeinen tarkoitus tuntui olevan todistaa, kuinka musta magia ei tarkoita pahuutta tai ihmisten tai eläinten satuttamista ja uhraamista, vaan sitä voidaan käyttää suojaamiseen ja parantamiseen.

Myös Isebelin luennolla korostui stereotypioiden vaikutus asenteisiin; mustaa magiaa pidetään vaarallisena ja vahingollisena magian muotona. Luennolla avattiin, kuinka etenkin 1990-luvun ”satanic panic” vahvisti stereotypiaa. Luennolla korostettiin, että musta ja valkoinen magia toimivat tasapainossa ja molempia voi käyttää suojaamiseen ja parantamiseen. Isebel demonstroi luentoaan näyttämällä miten mustaa magiaa voi harjoittaa käytännössä, esimerkiksi kynttilämagian tai heilurimagian avulla, sekä millaisista elementeistä jokainen voi koota oman alttarinsa.

Luento herätti jälkikäteen myös paljon keskustelua ja pohdintaa etenkin siitä, mitkä Isebelin esimerkeistä voidaan yleistää esimerkiksi kaikkiin wiccalaisuuden suuntauksiin, ja mitkä esimerkit edustivat vain joitakin wiccalaisuuden ja magian harjoittamisen suuntauksia. Esimerkiksi ihmis- ja eläinuhrit tuomitaan lähes kaikissa suuntauksissa. Keskusteluista opin sen, että esimerkiksi Isebelinkin esittelemään näkemykseen siitä, että kaikki energia, jota yksilö lähettää eteenpäin palaa joskus takaisin hänelle, on monissa suuntauksissa otettu etäisyyttä tai irtisanouduttu näkemyksestä kokonaan.

Hyvinvoinnin tukemista

Luentojen, työpajojen ja taide-esitysten lisäksi messuilla merkittävässä osassa olivat erilaiset myyjät. Myyjiä oli tänä vuonna aiempaa enemmän ja ostettavaa löytyi jokaista lajia. Käsityönä tehdyt tuotteet sekä erilaiset luonnonmateriaalit olivat myytävissä tuotteissa merkittävässä osassa. Tämän lisäksi messuilla olivat edustettuina monet alan kirjallisuutta kustantavat ja kirjoittavat tahot, kuten Abraxas Kustannus ja Antikvariaatti, Salakirjat sekä AIONI kirjakauppa ja antikvariaatti. Moni saikin ostamiinsa kirjoihin omistuskirjoituksia kirjoittajilta.

Työpajoihin osallistuminen jäi minulta tänä vuonna väliin, vaikka esimerkiksi oman loitsupullon tekeminen tai saunaloitsutyöpaja kiinnostivat. Monet työpajoista keskittyivät erilaisiin hyvinvoinnin tukemisen keinoihin. Messuilla näkyi muutenkin henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkitys, johon sai luennoilla neuvoja tai myyjiltä erilaisia rohtoja. Hyvinvoinnin ohella näkyi vahvasti itsen kehittäminen, johon monet uushenkiset liikkeetkin ovat keskittyneet. Uskoisin, että moni saapui messuille juuri itsensä kehittäminen mielessään.

Kokemuksellista taidetta

Tanssiryhmä Kavenin dark fusion -tanssiesitys. Kuva: Mila Santala.

Edellisenä vuonna keskityin osallistumaan tutkijoiden ja tieteentekijöiden ohjelmiin, kuten luentoihin. Tällä kertaa halusin kuitenkin ehtiä kokemaan enemmän messujen taide-esityksiä, joista kohokohdiksi nousivatkin useat dark fusion -vatsatanssiesitykset. Näissä esityksissä yhdistettiin perinteistä vatsatanssia, raskaampaa musiikkia ja okkultistista visuaalisuutta. Esitykset imaisivat katsojansa tunnelmaansa ja tuntui siltä, kuin olisin osallisena ikiaikaisissa rituaaleissa. Myös messujen musiikkiesitykset sekä runoesitykset tempaisivat mukaansa.

Taide-esitykset saivat kokemuksellisuudessaan messut erottumaan muista, tieteellisesti painottuneista tapahtumista, joihin esoterian tutkimus on minut johdattanut. Taiteen ja tieteen yhdistäminen on onneksi koko ajan lisääntynyt ja iloitsin, että pystyin samaan aikaan havainnoimaan tapahtumassa tieteentekijänä, mutta myös eläytymään tunnelmiin kokijana.

Feminiiniä yhteyttä

Suurinta messujen antia minulle olivat erilaiset sosiaaliset kohtaamiset. Pääsin kokemaan messut tärkeiden ystävien seurassa, mutta myös tutustumaan uusiin ihmisiin. Messujen aikana käydyt keskustelut inspiroivat ja avarsivat ymmärrystäni. Opin paljon uutta ja pääsin kysymään asiaa tuntevilta monia minua mietityttäneitä kysymyksiä.

Vahvana teemana keskusteluissa näkyi feminismi ja feminiini energia. Feminiini korostui teemana messuilla lähes kaikessa. Esimerkiksi Wilhelmiina Heinonen määritteli luennollaan magian nimenomaan feminiiniksi yhteydeksi luontoon ja itseen. Moni korosti, että feminiini voima ja energia ei liity sukupuoleen vaan sitä löytyy jokaisesta ihmisestä. Keskustelua riitti myös naisten asemasta esoterian tutkimuksen kentällä, esoteriaa käsittelevän kirjallisuuden kentällä sekä myös esoteerista henkisyyttä harjoittavien kentällä.

Thuleian luennolta ”Naiseus ja alkuvoimat suomalaisessa mytologiassa”. Kuva: Mila Santala.

Suosittelen Pakanallisia syysmessuja kaikille henkisyydestä kiinnostuneille. Uushenkisyyden alle mahtuu useita erilaisia yhteisöjä ja maailmankuvia, ja Pakanamessuilla ilahduttavan monet olivat saman katon alla. Mielestäni tapahtumaan voi osallistua kuka tahansa, vaikka ei henkilökohtaisesti kokisi pakanallisia maailmankuvia omikseen. Avoin ja utelias asenne riittää.

Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Turun yliopistossa folkloristiikan oppiaineessa tutkimusaiheenaan henkisyys Elsa Heporaudan (1883–1960) henkilöarkistossa.