Folkloristit tallentavat rajavartijaperinnettä

”Vasta vähän aikaa olin ollut palveluksessa, ei minulla ollut virkavaatteitakaan vielä silloin, olin siviilivaatteissa. Asemalle tuli sitten hälytys, että veneen kanssa on liikkeellä joku vaarallinen aseistettu mies. Päällikkö tuli siihen päivystyshuoneeseen, avasi asekaapin ja otti sieltä Suomi-konepistoolin ja täyden rumpulippaan ja kysyi, osaanko minä käyttää niitä…”

Turun yliopiston folkloristiikan oppiaine solmi viime vuoden lopulla Rajavartiolaitoksen kanssa yhteistyösopimuksen, jonka puitteissa toteutetaan lähivuosina laaja rajavartijaperinteen tallennusprojekti. Vuonna 2019 tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen Rajavartiolaitoksen perustamisesta, ja yksi projektin tavoitteista on aineiston tuottaminen tuolloin julkaistavaa juhlateosta varten. Toinen, laajakantoisempi päämäärä on rajavartijoiden työtä ja ammattikuntaperinnettä koskevan arkistokokonaisuuden muodostaminen.

Metsästys on ollut suosittu merivartijoiden vapaa-ajan harrastus, joka on tuonut myös vaihtelua miehistön ruokapöytään (kuva on 1980-luvun alusta). Kuva Seppo Laitala.

Rajavartiolaitoksen muodollisen organisaation ja virallisen historian rinnalla kulkee työyhteisöjen ja niiden yksittäisten jäsenten kokemusperäinen historia. Keruuprojektin haastatteluissa keskitytäänkin rajavartioinnin arkeen ja omakohtaisiin kokemuksiin liittyvään muistitietoon, joka vanhimpien haastateltavien kohdalla ulottuu viime sotia edeltävään aikaan. Muutokset organisaatiossa ja henkilöstön koulutuksessa, teknisen välineistön kehitys sekä eri aikoina vallinnut poliittinen ilmapiiri muodostavat kehyksen, jossa yksilölliset kokemukset ja näkemykset rajavartijan työstä ovat syntyneet ja jota vasten niitä muistellaan nykyhetkessä.

Haastatteluissa käsitellyt teemat ulottuvat rajamiesten omasta koulutus- ja työhistoriasta työn ja työyhteisöjen kuvausten kautta juhlaperinteeseen, rajamieshuumoriin ja identiteettikysymyksiin. Keskeisellä sijalla ovat kertomukset – sekä henkilökohtainen muistelukerronta että työyhteisöissä kukoistanut kertomusperinne.

Haastattelut on aloitettu Länsi-Suomen merivartioston piirissä. Keväällä 2012 haastatteluja tekivät folkloristiikan kenttätyökurssin opiskelijat ja syyslukukaudella haastattelut jatkuvat oppiaineen tutkijoiden ja opettajien voimin. Tulevina vuosina haastattelut tulevat kattamaan maantieteellisesti koko Suomen: kohteina ovat maamme kaikki neljä rajavartiostoa, kaksi merivartiostoa, vartiolentolaivue, Raja- ja merivartiokoulu sekä Rajavartiolaitoksen esikunta. Koska projektin tehokas toteuttaminen edellyttää vaihtelevan pituisia kenttätyöjaksoja eri puolilla Suomea, on folkloristiikan oppiaineessa perusteilla projektityöryhmä, johon kuuluu sekä tutkijoita että haastattelutyöhön kouliintuneita opiskelijoita. Haastatteluaineisto arkistoidaan sekä Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen arkistoon että Rajavartiolaitokseen, näillä näkymin Imatralla sijaitsevaan Rajamuseoon.

Pasi Enges
folkloristiikan yliopisto-opettaja