Geenieditoinnilla tulevaisuudessa yliopistoon?
Geenieditointi, eli ihmisen geenien muuntelu tieteen avulla, on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Tulevaisuudessa ihmisen älykkyyden muokkaaminen saattaisi olla mahdollista. Miten kävisi yliopistojen yhteishaussa, jos teknologia yleistyisi?
Geenieditointiin liittyy monia moraalikysymyksiä. Mihin pisteeseen teknologiaa kehitettäisiin ja kuka sitä käyttäisi? Ennen älykkyyden muokkaaminen tuntui mahdottomalta tehtävältä, mutta tieteellisten edistysten johdosta se ei ole enää pelkästään science fiction -elokuvien materiaalia. Tulevaisuudessa saattaa olla mahdollista, että geenieditoinnin avulla voidaan muokata vielä alkiovaiheessa olevaa lasta.
Yhtenä esimerkkinä älykkyyden muokkaamisesta voidaan tarkastella tulevaisuuden yliopisto-opiskelijoita. Yliopistot ovat ottamassa käyttöön todistusvalintoja. Tämä tarkoittaa, että ylioppilaskirjoitukset merkitsevät tulevaisuudessa vielä nykyistä enemmän. Miten kävisi, jos osa hakijoista olisikin geenieditoinnin avulla epätavallisen älykkäitä? Ja tästä syystä suoriutuneet eriomaisesti ylioppilaskokeissa.
Teoriassa muillakin kuin geenieditoidulla hakijoilla olisi mahdollisuus päästä yliopistoon. Todistusvalinnan rinnalla pysyy pääsykoevalinta. Ongelmana kuitenkin olisi mitä tapahtuu, kun todistuskiintiö tulee täyteen? Tällöin kaikki loput hakijat osallistuvat pääsykokeisiin, joissa parhaiten suoriutuisivat yli-inhimillisen älykkäät geenieditoidut. Tästä johtuen tulevaisuuden yliopistot saattaisivat olla täynnä vain geenieditoituja opiskelijoita.
Keitä sitten olisivat geenieditoidut hakijat? Alussa uusi teknologia on aina kalliimpaa. Tämä tarkoittaisi, että vain varakkailla perheillä olisi mahdollisuus geenieditointiin. Tästä johtuen opiskelu eriarvoistuisi ja tietty yhteiskuntaryhmä täyttäisi opiskelupaikat.
Geenieditointiin suhtaudutaan usein negatiivisesti, kun on kyse ulkonäköön tai älykkyyteen liittyvien geenien muokkaamisesta. Tilanne kuitenkin saattaa muuttua, kun teknologiaa alkaa käyttää yhä useampi. Mahdollisuus, että oma lapsi ei pystyisi suoriutumaan ylioppilaskokeissa ja kilpailemaan opiskelupaikasta ilman geenieditointia, saattaisi painaa vanhemman mieltä enemmän kuin kysymys teknologian eettisyydestä.
Antti Eränen ja Jaana Kähkärö ovat yleisen historian pääaineopiskelija ja uskontotieteen pääaineopiskelija.
Lue lisää:
Yliopistojen opiskelijavalinnat uudistuvat: todistusvalintaa laajennetaan, www.utu.fi, 7.11.2017
Antonio Regalado: Engneering the perfect baby, MIT Technology Review, 5.3.2015
Jim Kozubek: Can CRISPR-Cas9 boost intelligence? Scientific American, 23.9.2016