Historiaa lautasella

Sisäkuva Mikon talosta Alatornion Liakan kylästä noin vuonna 1922. Hellan ääressä talon poika Hugo Hurtig. Kulttuurien tutkimuksen arkistot, TYKL/vk/5233.
Sisäkuva Mikon talosta Alatornion Liakan kylästä noin vuonna 1922. Hellan ääressä talon poika Hugo Hurtig. Kulttuurien tutkimuksen arkistot, TYKL/vk/5233.

Suomen historian oppiaineen järjestämä, ensimmäinen ruokahistorialle omistettu luentosarja ”Historiaa lautasella: ruoka menneisyyden tulkkina” alkoi syyskuussa. Ruokahistoriallisen otsikon alle koottu, keittiöiden, ruokapöytien ja elintarvikkeiden ulottuvuuksia ruotiva kurssi hahmottelee ”vatsan täyttämiseen” liittyviä merkityksiä monipuolisesti.

Luentosarjan kuluessa ruoka ja syöminen tulevat käsiteltäviksi eri perspektiiveistä esimerkiksi perheiden arjen tai kansallisen historian osana, terveyden, ihanteiden ja identiteetin lähteinä tai toisaalta myös turvallisuuden, pelkojen ja hädän aiheuttajina.

Kurssilla kuullaan esityksiä maakunnallisista eroista suomalaisten ruokataloudessa uudella ajalla, 1700-ja 1800-luvun porvarisperheiden ruokaostoksista, 1700-luvun keittokirjoista, baltialaisesta ruokakulttuurista ja baltiansaksalaisista keittiöperinteistä, ruokailun uskonnollisista ulottuvuuksista sekä vegetarismista, aterioinnista ja terveyskäsityksistä 1900-luvun alussa.

Vaikka ruokailuperinteitä, keittotaitoa ja ravitsemusta sellaisinaan onkin käsitelty historian eri tutkimussuuntausten keinoin jo aiemmin, on ruokahistoria kuitenkin omana lähestymistapanaan yksi suhteellisen tuore näkökulma menneeseen.

Uudenlaisia oppimisen näkymiä kurssilaisille avaavat myös kurssin suoritustavat. Opiskelijoilla on nimittäin mahdollisuus hyödyntää kansatieteen oppiaineen hallussa olevia TYKL-arkiston kokoelmia. Fennicumissa sijaitsevasta kuva-arkistosta on mahdollista etsiä sopivaa kuvitusta, joka voidaan niveltää osaksi opiskelijan kirjoittamaa ruokahistoriallista esseetä. Näistä kuvista ja teksteistä on tarkoitus toimittaa lounaissuomalaista ruokaperinnettä monipuolisesti esille tuova julistepohjainen näyttely. Tavoitteena on, että näyttely kiertää ensin Turussa ja myöhemmin muilla varsinaissuomalaisilla paikkakunnilla julkisissa tiloissa, ja myöhemmin mahdollisesti myös muualla Suomessa. Luentosarjan teemoista suunnitellaan myös ruokahistorian kokoelmateosta Suomen historian julkaisusarjassa julkaistavaksi.

Luentosarja koostuu kaikkiaan kymmenestä luennosta ja luentorunko löytyy historia-aineiden opetusohjelmasta.

Lari Rantanen työskentelee projektitutkijana Suomen historian oppiaineessa.