Humanistit hyvinvoinnin asialla

Hyvinvointi on kaiken yhteiskuntaelämän ja moraalin ytimessä: mistä hyvinvointi koostuu, millä keinoilla sitä on viisainta tavoitella, millaista hyvinvointia ekologiset reunaehdot voivat pitää yllä, ja millaisia muutoksia hyvinvoinnissa voidaan ennakoida. Filosofi Sam Harris kirjoitti aikoinaan hyvinvointia kuvaavasta moraalisesta maisemasta, jossa on erilaisia inhimillisen kukoistuksen huippuja ja kärsimyksen alhoja. Harrisin teesi oli, että tiede on korvaamaton työkalu, kun etsitään reittejä parempaan hyvinvointiin: taloustieteet, politiikan tutkimus, psykologia, biotieteet ja luonnontieteet tarjoavat ymmärrystä siitä, miten hyvinvointia edistetään, ja mitä kannattaa välttää, jos haluaa kiertää laaksonpohjat turvallisen etäisyyden päästä. Harrisin esimerkein: ei ole hyvä idea lisätä kolerabakteeria juomaveteen, tai uskoa pahan silmän olemassaoloon, tai kieltää tytöiltä koulunkäynti, jos haluaa tavoitella sellaista yhteiskuntaelämää, jossa hyvinvointia on mieluummin enemmän kuin vähemmän.

Humanistinen tutkimus syventää ja hienovaraistaa hyvinvointia monella tapaa. Yhtäältä ymmärryksemme hyvinvoinnin ulottuvuuksista syvenee: mitä kaikkea kuuluukaan aineelliseen ja henkiseen hyvinvointiin. Ymmärrystä edesauttavat historialliset, tulevaisuusorientoituneet ja kulttuuriset vertailut, miten ihmisenä olemista on jäsennetty erilaisissa mahdollisissa maailmoissa. Toisaalta humanistinen tutkimus ja sen jalkauttaminen erilaisille sidosryhmille luo hyvinvointia tarjoamalla kiinnityskohtia ja olemisen ankkurointia vaikkapa paikallishistorian, näyttelyn, suullisen perinteen keruun tai muun kulttuuritapahtuman muodossa.

Meillä Turun humanisteilla on laaja kokemus hyvinvointitutkimuksesta ja sen edistämisestä, alkaen aina uskontotieteen ja folkloristiikan professorin Lauri Hongon (1932–2002) kansanlääkintää ja terveyskäyttäytymisen järjestelmiä koskevista tutkimuksista. Tuoreempia esmerkkejä ovat Turun kulttuuripääkaupunkivuoden projektit sekä Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö.

Käsillä olevassa Hiiskutun syysnumerossa kerrotaan muutamasta hyvinvointia edistävästä humanistien hankkeesta: Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskus (LaWe) porautuu hyvinvoinnin humanisteille avautuvaan merkitysten maailmaan, LALI-hankkeessa edistetään kielen ja kulttuurin oppimista taiteen avulla, ja NOCURE-opinnoissa tarjotaan ajattelun työkaluja kokonaisvaltaisen kestävyyden ymmärtämiseen ja hallintaan.

Tämän lisäksi minkä tahansa yksittäisen jutun lukeminen parantaa lukijan hyvinvointia aktivoimalla ajattelua ja luomalla yhteyden turkulaiseen humanismiin.

Matti Kamppinen on uskontotieteen yliopistonlehtori ja Hiiskuttua-verkkolehden päätoimittaja.