Ilmar Talve palasi iltapäiväksi

Ilmar Talve, kansatieteen ikoni, syntyi 95 vuotta sitten. Juhlavuoden kunniaksi kansatieteen oppiaine järjesti Ilmar Talve -iltapäivän, jossa Talvea muisteltiin henkilönä, ystävänä ja tieteen tekijänä.

”Elämän ja tutkimuksen sankari”

Unto Salo, Eero Sappinen, Ulla Kallberg sekä paneelin puheenjohtajana toiminut Timo Lehtonen muistelivat Ilmar Talvea. Kuva: Jussi Lehtonen.
Unto Salo, Eero Sappinen, Ulla Kallberg sekä paneelin puheenjohtajana toiminut Timo J. Virtanen muistelivat Ilmar Talvea. Kuva: Jussi Lehtonen.

Professori emeritus Unto Salo kertoi pitäneensä muistopuheen Ilmar Talven (1919–2007) hautajaisissa, ja nimesi edesmenneen ystävänsä ja kollegansa ”elämän ja tutkimuksen sankariksi”. Iltapäivän aikana katsotussa dokumentissa Talve itsekin totesi omasta eloonjäämisen filosofiastaan, että mukaan ”jollain konstilla on selvittävä, vaikka sitten kepulikonstilla”. Ja monesta käänteestä Talve selvisikin. Hän kasvoi Pohjois-Virossa, opiskeli Tarton yliopistossa, taisteli vapaaehtoisena Suomen armeijassa, pelastui täpärästi hukkumiselta, ja päätyi pakolaiseksi Ruotsiin. Talve oli siis myös eloonjäämisen sankari.

Talvella oli monta puolta ja monta kotimaata

Tilaisuudessa Talven hyvin tunteneet professori emeritus Unto Salo, fil. tri Eero Sappinen, fil. maist Ulla Kallberg ja fil. lis. Timo J. Virtanen jakoivat yleisön kanssa muistojaan Ilmar Talven vaiheista. Muistossa matkustimme Tukholman Nordiska museetin käytäville, Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen perustamisen ajankohtaan, ja myös Talven viimeisiin vuosiin. Tieteellisen kirjoittamisen lisäksi Talve kirjoitti myös kaunokirjallisuutta. Kansatieteen professori emeritus Pekka Leimu esitteli Talven mittavaa kirjallista tuotantoa. Omaelämäkerta Kolme kotimaata (2004) ansaitsisi paikan ainakin jokaisen kansatieteen opiskelijan lukulistalta.

Talven jälkeen

Kansatieteen uusinta julkaisua Osumia. Kansatieteellisiä avauksia muutoksesta, sen hallinnasta ja sopeutumisesta esittelevät kirjan toimittajat Niina Koskihaara (vas.), Kirsi Sonck (kesk.) ja Maija Mäki (oik.) Kuva: Jussi Lehtonen.
Kansatieteen uusinta julkaisua Osumia. Kansatieteellisiä avauksia muutoksesta, sen hallinnasta ja sopeutumisesta esittelevät kirjan toimittajat Niina Koskihaara (vas.), Kirsi Sonck (kesk.) ja Maija Mäki (oik.) Kuva: Jussi Lehtonen.

Talven perinne elää kansatieteessä edelleen, vaikka oppiaine onkin Talven ajoilta myös jonkin verran muuttunut. Tilaisuudessa esiteltiin kansatieteen uusia tutkimuskohteita avaava uusin julkaisu Osumia. Kansatieteellisiä avauksia muutoksesta, sen hallinnasta ja sopeutumisesta. Kirjan ovat toimittaneet kansatieteen jatko-opiskelijat Niina Koskihaara, Maija Mäki ja Kirsi Sonck.

Ilmar Talve- palkinnon voittaja Lauri Katiskoski. Kuva: Jussi Lehtonen.
Ilmar Talve- palkinnon voittaja Lauri Katiskoski. Kuva: Jussi Lehtonen.

Lisäksi jaettiin Ilmar Talve palkinto ansiokkaalle opinnäytteelle. Tänä vuonna palkinnon sai Lauri Katiskoski pro gradu- tutkielmastaan ”’No onhan se naantalilainenki ny sentään parempi olla ku turkulaine’. Naantalin saaristokaupungin kuntaliitos kuntalaisen kokemana”.

Tilaisuus päättyi videoon, jossa Ilmar Talve piti jäähyväisluentonsa yliopistolla. Unholaan hän ei ole sittemmin vaipunut.

Kirjoittaja on kansatieteen jatko-opiskelija sekä tohtorikoulutettava Suomen Akatemian hankkeessa Eläinten toimijuus yhteiskunnassa: näkökulmia Suomesta 1890–2040.