Kellarin salattu aarre

Viime aikoina monet yliopiston tutkijat ovat vaeltaneet Turun kaupunginkirjaston kellariin. Matkan kohteena on ollut sinne säilötty vanhojen kirjojen kokoelma, joka sisältää paljon harvinaista kirjallisuutta ja käsikirjoituksia aina 1600-luvulta alkaen. Kokoelma on peräisin tänä vuonna 150-vuotisjuhliaan viettävän Turun kaupunginkirjaston ensimmäisiltä vuosikymmeniltä, jolloin se sai lukuisia lahjoituksia. Fredric von Rettig ja muut lahjoittajat antoivat tai ostivat kirjastolle teoksia, jotka avaavat näkökulman aikakauden kansainvälisyyteen ja pyrkimykseen pitää yllä yhteistä eurooppalaista perintöä.

Miksi kokoelma syntyi?

Kuva: Leila Koivunen

Kokoelma on hämmentävän monipuolinen. Tuhansien kirjojen joukosta löytyy niin ranskalaista valistusfilosofiaa, varhaisimpia muinaisskandinaavisen kirjallisuuden painoksia, lääkitykseen liittyviä käsikirjoituksia kuin 1800-luvun matkakirjoja. Monet teokset ovat ensipainoksia. Kokoelma on suureksi osaksi kortistoitu mutta siitä ei ole olemassa luetteloa. Lisäksi kellarissa on paljon materiaalia, jonka alkuperästä, merkityksestä tai määrästä ei ole mitään tietoa.

Yksittäisiä kirjoja merkittävämpää on kuitenkin itse kokoelma. Se on monikielinen ja varsin tieteellinen. Kaupunginkirjaston kokoelman nimi on hieman harhaanjohtava, sillä todellisuudessa se vertautuu yliopistonkirjastoihin. Vaikuttaakin siltä, että kokoelmaa olisi alettu rakentaa vastauksena Turun Akatemian kirjaston palolle vuonna 1827 ja yliopiston siirtymiselle Helsinkiin. Uusi, palaneen tilalle rakennettu kirjasto ei rakentunut enää latinankieliselle oppineisuudelle, vaan saksalaiselle, ranskalaiselle ja englantilaiselle kirjallisuudelle, botaniikalle, historialle, taiteelle ja kaikelle muulle, jota ensyklopedistinen ja erityistieteille perustuva aikakausi arvosti.

Kuva: Janne Tunturi

Tutustumismahdollisuuksia

Kirjaston kokoelma on laajuutensa lisäksi arvoituksellinen ja huonosti tunnettu. Turun yliopistossa on kuitenkin käynnistymässä tutkimushanke, joka pyrkii selvittämään sen salaisuuksia. Lisäksi kirjaston kellarin kokoelmaa esitellään kirjaston verkkosivuille ja itse kirjastoon levittäytyvänä kuukausittain vaihtuvana Kirjaston aarteet -näyttelynä. Kirjaston historia ja kirjahistoria olivat teemana myös 22.3. järjestetyssä Suomen 1700-luvun tutkimuksen seuran kevätseminaarissa. Syksyllä järjestetään lisäksi studia generalia -sarja, joka esittelee kaupunginkirjaston kokoelmaa ja sen vaiheita.

Janne Tunturi
yleisen historian oppiaineen yliopistonlehtori