Kiinalainen ilmastolupaus
Kiina nousi maatalousyhteiskunnasta nopeasti suurvallaksi. Talouskasvu kuitenkin toteutettiin ilmaston kustannuksella.
Kiina on noussut suureksi vaikuttajaksi vasta viime vuosikymmeninä. Kiinan todellinen nousu alkoi toisen maailmansodan jälkeen, jolloin valtaan noussut Mao Zedong repi juurineen irti demokratian ja toi oman kommunistisen puolueensa valtion johtoon. Maon valtakaudella toteutettiin suuri harppaus sekä kulttuurivallankumous, jotka kiihdyttivät Kiinan talous- ja väestönkasvua. Talouskasvun myötä tarvittiin myös lisää energiaa, jota saatiin kivihiilen avulla.
Kiina on saanut suurimman osan energiastaan 1970-luvulta asti kivihiilestä. Tällä on ollut merkittävä vaikutus ympäristölle, sillä Kiina on nykyään maailman suurin energiankuluttaja. Kivihiilen kulutusta Kiinassa voidaan selittää teknologisella kasvupyrähdyksellä — on helppoa käyttää valmiita fossiilisia polttoaineita niiden vaivattomuuden takia. Tämä ajattelutapa on juurtunut kiinalaiseen tuotantotalouteen, sillä yhä edelleen suurin osa Kiinan energiasta on peräisin kivihiilestä.
Ovatko Kiinan lupaukset ilmastonsuojelusta vain kauniita lauseita?
Kiina on useaan otteeseen luvannut vähentävänsä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, sekä panostavansa ilmastonmuutoksen estämiseen. Nämä lupaukset ovat kuitenkin ristiriidassa tekojen kanssa, sillä Kiinassa rakennetaan yhä suuria kivihiilivoimaloita ja keskeytettyjä voimalahankkeita jatketaan. Kiinassa pohditaan myös hiilivoiman kapasiteetin lisäämistä peräti 30 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Täysin perättömiä Kiinan lupaukset eivät kuitenkaan ole, vaikka erittäin ristiriitaisia ovatkin. Kiina on onnistunut vähentämään kivihiilen osuutta energiatuotannostaan, mutta hiilivoiman käyttö ylipäätään taas on noussut Kiinassa.
Kiinan talouskasvun moraalinen aspekti
Vaikka Kiina mieltää itsensä kommunistiseksi, on tätä väitettä vaikea uskoa, sillä Kiina käyttää talouskasvussaan hyväksi ympäristöä kapitalistisin perustein. Häikäilemätön kivihiilen käyttö kuvastaa lähes machiavellistisia arvoja. Vasta maailman muiden suurien valtioiden ja yhteisöjen paineen alla Kiina on taipunut vähentämään kivihiilen käyttöä ja ottamaan ympäristön paremmin huomioon.
Länsimaiset kulutustottumukset toimivat kuitenkin Kiinan energiankäytön mahdollistajana. Eipä meillä täälläkään ole aivan puhtaat jauhot pussissa, kun mietitään ympäristön huomiointia. Esimerkkinä Turun kauppatorin kivet, jotka hankitaan Kiinasta. On turhaa syyttää Kiinaa ympäristön laiminlyönnistä, jos itse sen mahdollistaa ja toimii samalla tavalla.
Kirjoittaja on neljännen vuoden luokanopettajaopiskelija. Kirjoitus on osa Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella keväällä 2021 järjestetyn Ympäristö- ja merihistorian seminaarin opiskelijoiden artikkelisarjaa.