Kokoomateos kunnioittaa Ranskan ja Suomen välisiä kieli- ja kulttuurikontakteja

Suomen ja Ranskan kielen ja kulttuurin edistämiseen tähtäävän yliopistotasoisen yhteistyön historia on pitkä. Turussa luettiin ranskaa jo 1600-luvulla Turun akatemiassa, vaikkakin ensimmäinen romaanisen filologian professuuri perustettiin Helsingin yliopistoon 1908. Ranskassa suomalais-ugrilaisten kielten opinnot alkoivat Pariisissa INALCOssa (l’Institut national des langues et civilisations orientales) kielitieteilijä Aurélien Sauvageot’n ansiosta 1931.

Turussa ranskan opinnot alkoivat uudelleen vuonna 1924 ja romaanisen filologian professuuri perustettiin 1949. Turulla ja Pariisilla on ollut yliopistotasoisia kontakteja jo 1400-luvulta lähtien, kun Olavi Maununpoika opiskeli Sorbonnen yliopistossa ja toimi siellä rehtorina vuonna 1435. Suomeen palattuaan hän toimi Turun piispana. Helsingin ja Turun lisäksi ranskan kieltä voi opiskella Jyväskylässä, Tampereella ja Oulussa. Ranskassa puolestaan suomea on voinut opiskella Pariisin lisäksi Caenin yliopistossa vuodesta 1981 lähtien, jolloin se liitettiin pohjoismaisten kielten opinto-ohjelmaan. Vuoteen 2017 asti suomen kieltä pystyi opiskelemaan myös Paris 3 Sorbonne Nouvelle -yliopistossa, jolloin suomen kielen opetus lopetettiin muun muassa yliopiston säästöpaineisiin vedoten.

Suomen kielen opetus toimi 2010-luvulta lähtien samoissa tiloissa unkarin oppiaineen kanssa ja muodosti CIEH&CIEFi-keskuksen (Le Centre Interuniversitaire d’Études Hongroises et Finlandaises). Kun suomen kielen opetus 2017 lopetettiin, syntyi ajatus kokoomateoksen kirjoittamisesta Suomen ja Ranskan välisen kielellisen, kulttuurisen ja yhteiskunnallisen yhteistyön kunnioittamiseksi. Kirjaan on koottu 10 artikkelia kahden eri teeman ympärille, joista ensimmäinen liittyy kielen oppimiseen, opettamiseen ja arviointiin, toinen kirjallisuuteen, elokuvaan ja teatteriin.

Artikkeleissa käsitellään seuraavia aiheita: opettajiksi opiskelevien näkemykset opettajan ammatista, ranskalaisten opiskelijoiden haasteet oppia suomen partitiivia, YKI-kokeiden osallistujien motiivit, Suomen rooli ranskalaisen yliopisto-opetuksen kehittämisessä, ranskalaisen sarjakuvan käyttö kielen opiskelussa, suomen ja ranskan kielen opiskelumotivaatio, suomalaisen näytelmän taiteellinen identiteetti, Aki Kaurismäen ja Robert Bressonin tyylillinen yhteys, Sofi Oksanen kirjallinen asema sekä avantgardistisen kirjallisuuden asema Suomessa.

Kirjan artikkeleiden kirjoittamiseen on osallistunut kirjoittajia sekä Suomesta että Ranskasta: Tarja Nyman, Florian Ouitre, Jean-Philippe Georget, Marita Härmälä, Tuija Hirvelä, Maarit Mutta, Gaïdig Dubois, Aija Leena Nurminen, Tiina Kaartama, Aymeric Pantet, Jyrki Nummi ja Harri Veivo.

Marita Härmälä & Maarit Mutta (sous la dir.): France–Finlande : regards linguistiques et culturels. Cahiers d’Études hongroises et finlandaises 21. Paris: L’Harmattan, 2018. 150 s.

Teoksen esittely kustantajan nettisivustolla.

Maarit Mutta on kieli- ja käännöstieteiden laitoksen ranskan kielen yliopistonlehtori ja toinen kirjan toimittajista.