Kuka pelkää tulevaisuutta?

Valtaväestö pelkää sotia, katastrofeja, onnettomuuksia ja muita turvattomuuden tunteita aiheuttavia uhkia: sitä, että tulevaa ei voi nähdä ennalta eikä sen tapahtumia kontrolloida. Kannattaako tulevaisuutta sitten pelätä?

Muuttuvien aikojen pyörteissä

Vaihtoehtoisten maailmankatsomusten asiantuntijoilla on tähän kysymykseen erilaisia vastauksia, jotka perustellaan niin omilla kuin toistenkin kokemuksilla, kirjallisilla lähteillä sekä toisesta todellisuudesta vastaanotetulla tiedolla. Folkloristina olen kiinnostunut vaihtoehtoisista maailmankatsomuksista, eniten ufoilmiön ympärillä olevista ja varsinkin kontaktihenkilöiden kertomasta maailmasta. Monet lukijasta pelottavilta tuntuvat asiat, kuten ufokontaktit ja -sieppaukset, siepattujen väkivaltainen kohtelu, kehoon asetetut implantit ja varoitukset maailman tuhosta kasvattavat kontaktihenkilöstä ufoilmiön kokemusperäisen asiantuntijan. Pelkoa aiheuttavat asiat asettuvat osaksi suurempaa suunnitelmaa, jossa kontaktihenkilöt, toiset ihmiset ja muu luomakunta ovat osa kosmisten toimijoiden tavoitteita, suunnitelmia ja valtaristiriitoja. Ufoilmiön parissa tekemieni kenttätöiden aikana olen huomannut, että kriittiset ajat ja muutos ovat ajankohtaisia ja läsnä jatkuvasti.

Hyvät, pahat ja uhat

Haastattelin yhdeksää ufokontaktihenkilöä pro gradu- tutkielmaani varten vuosina 1998–1999 ja kolmea heistä uudelleen kaksi vuotta sitten, keväällä 2013, minkä lisäksi käyn aiheeseen liittyvissä tapahtumissa säännöllisesti. Vuosituhannen vaihteessa haastateltavani puhuivat luonnon katastrofeista, ekologisista katastrofeista, tietojärjestelmien murtumisesta ja kosmisesta sodankäynnistä hyväntahtoisten ja pahantahtoisten olentojen kesken. Neljätoista vuotta myöhemmin keskustelut jatkuivat kolmen haastateltavan kanssa osittain samoista aiheista. Kaksi heistä pohti Maan tilannetta hyvän ja pahan taistelukenttänä, jossa ihmiset ovat liittoutuneet molempia puolia edustavien olentojen kanssa.

Luottavaisin mielin tulevaa kohti

Yksi kertojista, Haphor peitenimeltään, kertoi että pelkoa ei kuitenkaan kannata tuntea, sillä hyvää edustavien ihmisten DNA-rakenne on muuttumassa niin että he saavat uusia kykyjä joilla taistella pahuutta vastaan. Pelkoa hälventää hänen mukaansa myös se, että maapalloa tarkkailee useampikin kosminen järjestelmä – hyväntahtoinen isoveli siis valvoo. Huolten suuruudet ovat suhteellisia, ja Haphor miettikin, että yksityiselämän asiat voivat pelottaa häntä paljon enemmän. Toinen haastateltavista, Maria peitenimeltään, kertoi luottavansa ihmisten ymmärryksen lisääntymiseen vuoden 2012 jälkeen ja heidän pyrkimykseensä luoda itselleen turvallinen ympäristö. Avaruusolentojen ilmestymiseen avun tarjoajina hän ei uskonut, sillä ihmisten valintoihin puuttuminen rikkoisi vapaata tahtoa. Väkisin ei voi ketään muuttaa. Kolmas haastateltavani, Jami peitenimeltään, oli puolestaan vakuuttunut siitä, että kosminen kanssakäyminen tulee ihmisille näkyväksi pian. Avaruusolentojen tultua näkyviksi ihmisten on nöyrryttävä tunnustamaan vajavaisuutensa ja ottamaan vastaan apua niin tietojen kuin taitojenkin muodossa. Haastateltaviani yhdistää myönteinen näkemys tulevaisuudesta, vaikka keinot ja vastuut päämäärään pääsemisessä vaihtelevatkin.

Kirsi Hänninen on folkloristiikan ma. yliopisto-opettaja.