Presidentti Mauno Koivisto ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšov lokakuussa 1989

Kun sota muutti näkökulmamme uuteen Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa -kirjaan

Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa -kirjan julkaisua valmisteltiin vuodenvaihteeseen 2021–2022, jolloin Neuvostoliiton hajoamisesta tuli kuluneeksi 30 vuotta. Sittemmin maailma mullistui tavalla, joka on muuttanut myös kirjan merkitystä. Se, miten menneisyyttä muistamme, liittyy siihen, millaisia aikoja elämme.

Monitieteinen Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa -kirjamme ilmestyi syksyllä 2022 ratkaisevasti erilaiseen maailmaan kuin jossa olimme alkaneet sitä tehdä vuonna 2019. Alun perin ajatuksenamme oli tehdä moniääninen teos, joka käsittelisi entiseen Neuvostoliittoon liittyviä muistoja ja mielikuvia kulttuurisen muistin näkökulmasta ja joka ilmestyisi vuodenvaihteessa 2021–2022, jolloin Neuvostoliiton hajoamisesta tulisi kuluneeksi 30 vuotta.

Saimmekin kokoon oikein monipuolisen ja tasokkaan kirjoittajajoukon, jossa oli mukana muun muassa historian, kirjallisuuden ja taiteen tutkijoita. Kirjaan saatiin mitä moninaisimpia aiheita, kuten Neuvostoliiton jääkiekkojoukkueen ylivoima, Laika-koiran lennon uutisointi, Punainen Karjala -lehden pakinat Neuvostoliiton varhaisvaiheilta ja suomalaisen populaarikulttuurin kuvakset neuvosto-Virosta.

Presidentti Mauno Koivisto ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšov lokakuussa 1989
Presidentti Mauno Koivisto ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšov lokakuussa 1989. Kuvaaja: Kalevi Keski-Korhonen. Kuva: Työväen Arkisto.

Teos ei aivan ehtinyt valmistua tähtäämäämme vuodenvaihteeseen. Sen sijaan olimme vielä kevättalvella 2022 viimeistelemässä kirjakäsikirjoitusta, kun maailma mullistui tavalla, joka liippasi läheltä kirjamme aihetta: Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, joka oli aikanaan ollut osa Neuvostoliittoa. Suomalaisten suhtautuminen Venäjään muuttui salamannopeasti hyvin kriittiseksi, ja sota järkytti myös meitä kirjan tekijöitä.

Samalla pääsimme kuitenkin todistamaan aitiopaikalta, miten kirjamme kontekstit muuttuivat yhdessä humauksessa. Teoksemme alkuperäisenä tarkoituksena oli ollut kuvata erilaisia Neuvostoliittoon liittyviä muistoja ja käsityksiä, olivatpa ne sävyltään myönteisiä tai kriittisiä, mutta ajankohta tuntuikin yhtäkkiä vaativan jyrkän kielteistä suhtautumista itänaapuriin. Ukrainan sodan kontekstissa jouduimme tarkastelemaan viittä vaille valmista kirjaamme uudessa valossa; sodan myötä entisestä Neuvostoliitosta oli tullut aikaisempaa ajankohtaisempi ja poliittisesti latautuneempi aihe.

Meidän oli kuitenkin pitäydyttävä alkuperäisessä suunnitelmassamme, sillä kirja oli jo melkein valmis. Asiaa pohdittuamme tulimme lopulta siihen johtopäätökseen, että kirjastamme tuli tarkoittamattamme dokumentti Ukrainan sotaa edeltävistä ajattelutavoista ja kysymyksenasetteluista – jos vasta nyt alkaisimme tehdä kyseistä kirjaa, siihen valikoituisi luultavasti aika erilaisia aiheita ja näkökulmia. Tämä havainnollistaa yhtä teoksemme tärkeimmistä ajatuksista: kulloinenkin yhteiskunnallis-poliittinen tilanne ohjaa vahvasti sitä, miten ja mistä näkökulmista menneisyyttä muistamme.

Anna Helle & Pia Koivunen (toim.) Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa. SKS 2022.

Anna Helle on kirjallisuuden dosentti ja kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori. Hänen tämänhetkisiä tutkimuskohteitaan ovat suomalaisen nykykirjallisuuden Neuvostoliitto-kuvaukset ja ympäristötunteet suomalaisessa nykykirjallisuudessa.

Pia Koivunen on Venäjän historian dosentti ja yleisen historian yliopistonlehtori. Hän johtaa parhaillaan Suomen akatemian rahoittamaa hanketta Mission Finland. Cold War Cultural Diplomacy at the crossroads of East and West.