Lavatanssit: elävää suomalaista kulttuuriperintöä

Valoisa kesäyö, tyyni järvenpinta, koivut. Jostain kuuluu haitarin haikea soitto. Lavatanssit liitetään ehdottomasti kesään, nostalgiaan ja suomalaisuuteen. Se on ainutlaatuista suomalaista kulttuuria.

Missään muualla, ei edes naapurissamme Ruotsissa, tanssikulttuuri saa samanlaista muotoa kuin täällä. Ihmiset kokoontuvat varta vasten tanssille varattuun rakennukseen ja pääsylipun hinnalla saavat nauttia elävästä musiikista ja lukuisista eri tanssilajeista. Maailmalla ihmetellään, miten suomalaiset hallitsevat ne kaikki!

Tanssilavojen ja lavatanssien kulta-aika oli ehdottomasti heti sotien jälkeen, 1950-luvulla ja 1960-luvulla, mutta viimeisen kahden–kolmenkymmenen vuoden aikana lavatanssit ovat jälleen nähneet nousukauden, harrastajamäärien laskusta huolimatta.

Intohimoa ja liikunnan riemua

Tietokirjan kuvitusta. Kirjoittaja tanssin pyörteissä kesällä 2019. Kuva: Vesa-Matti Väärä/SKS.

Tänä päivänä kyseessä on nimenomaan harrastus, ei kylän ainoa paikka tavata kavereita ja vastakkaista sukupuolta. Lavoille vetää liikunnan ilo, ystävät, musiikin ja tanssin riemu.

Ennen kaikkea tansseissa koukuttaa tunne-elämys, jonka jokainen ainutlaatuinen tanssi-ilta tuo. Se saa tanssijat ajamaan jopa satoja kilometrejä yhä harvemmassa oleviin tanssipaikkoihin. Se saa talkoolaiset tekemään loputonta työtä tanssien järjestämisen eteen ja se motivoi muusikoita ja artisteja ajamaan yötä myöten halki Suomen. Taianomainen hetki, jossa jäyhä suomalainen saa olla luvan kanssa toista lähellä.

Seuraavaksi Unescon listaan?

Lavatanssit eivät näy juuri tämän päivän medioissa eikä tanssimusiikki soi radiokanavilla. Silti kyse on elävästä kulttuurimuodosta, ei museoesineestä, vaikka lukuisat heteronormatiiviset säännöt pätevät yhä tämän lavoilla; miehet hakevat pääsääntöisesti ja vievät naisia tanssiin.

Lavatanssit valittiin kansalliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2017. Sieltä on mahdollsita hakea Unescon kansainväliseen listaan. Vuonna 2020 kunnian tähän listaan pääsystä sai sauna. Ehkä seuraavana on lavatanssien vuoro.

Kirjoittaja on kulttuurihistorioitsija ja intohimoinen lavatanssija, joka on julkaissut tietokirjan lavatanssien hurmasta.

Henna Karppinen-Kummunmäki: Lavatanssien hurma: keinu kanssani (SKS 2020).

> Teoksen esittely kustantajan verkkosivustolla