Menneisyyden muistot ja paikan identiteetti

Menneisyyden merkitys ilmenee sen muistamisessa. Kaupunkikuvassa säilytetyt rakennukset ja rakenteet ilmentävät sitä menneisyyttä ja aikaa, joka halutaan muistaa ja sisällyttää osaksi paikan identiteettiä. Mikä merkitys esimerkiksi vanhoilla rakennuksilla ja raunioilla on Turulle ja sen päättäjille kaupungin identiteetin rakentamisessa?

Rettigin palatsin puutarhan alta 1990-luvun alkupuolella esille kaivetut rauniot arvioitiin niin merkittäviksi, että ne päätettiin museoida. Kuva: Liisa Seppänen.

 Muistaminen, menneisyys ja paikan identiteetti

Sanotaan, että olemme olemassa niin kauan kuin meidät muistetaan. Saman ajatuksen mukaan myös menneisyyden voidaan katsoa olevan olemassa vain sen muistamisen kautta. Menneisyyden muistamisen tapoja on monia. Tehokkain tapa on tuoda menneisyys näkyväksi osaksi elinympäristöämme.

Menneisyys ei luonnollisestikaan ole enää olemassa sellaisena kuin se aikanaan oli, vaikka sen materiaaliset muistot – esimerkiksi rakennukset ja rauniot – ­olisivatkin keskuudessamme. Säilytetyt rakennukset ja rakenteet konkretisoivat kuitenkin sitä menneisyyttä ja aikaa, joka nähdään osana paikan ainutlaatuista identiteettiä ja halutaan tuoda osaksi nykyisyyttä. Menneisyyden muistaminen ilmentää siten ennen kaikkea vallitsevia näkemyksiä ja arvoja siitä, mitkä tapahtumat ja asiat halutaan muistaa ja miksi.

Menneisyydellä ja sen muistamisella on keskeinen rooli historiallisten kaupunkien brändäyksessä. Kaupunkien brändäys on monitahoinen prosessi, johon kytkeytyvät päättäjien näkemykset ja tavoitteet sekä toisinaan myös asukkaiden yleisten mielipiteiden ja toiveiden huomioon ottaminen.

Katedraalikoulun liikuntasalin korjaustöiden yhteydessä löytyneet rauniot ovat herättäneet keskustelua niiden mahdollisesta säilyttämisestä. Kuva: Liisa Seppänen.

Turun brändäys ja historian läsnäolon merkitys

Turku on aktiivisesti brändännyt itsensä kulttuurikaupunkina ja Suomen vanhimpana kaupunkina, jonka historiassa kiteytyy koko Suomen historian merkittävimmät tapahtumat. Tästä syystä voisi ajatella, että historialla on Turussa iso merkitys. Turun merkitystä Suomen historiassa on korostettu myös uuden Suomen historian museon perustamista koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa.

Kun Turun toimialojen lautakunnat ja kaupunginhallitus päättävät katedraalikoulun alta säilyneiden raunioiden kohtalosta, puntaroidaan toivottavasti myös sitä, mikä merkitys raunioilla ja menneisyyden näkyvyydellä on Turulle, sen identiteetille ja vetovoimalle.

Menneisyyden arvottamiseen ja muistamiseen vaikuttavat monet subjektiivisiin arvoihin pohjautuvat tekijät. Siten päätös ilmentää ennen kaikkea päätöksen tekijöiden näkemyksiä menneisyyden arvosta ja sen muistamisen merkityksestä kaupungin identiteetille ja sen vetovoimalle.

Liisa Seppänen on Turun yliopiston kaupunkiarkeologian dosentti.

Karusellikuva: Turun kaupunkiarkeologisissa kaivauksissa on löydetty monia kaupungin menneisyydestä kertovia raunioita, joita ei ole jätetty menneisyyden muistoiksi nykyiseen kaupunkikuvaan. Kuvassa kesällä 2015 katedraalikoulun pihalta löytyneen rakennuksen rauniot, jotka peitettiin kaivausten jälkeen pihan alle. Kuva: Liisa Seppänen.