Piirros puhuvista hahmoista puhekuplineen

Mistä koronapandemian aikana keskustellaan sosiaalisessa mediassa?

Koronapandemiaan liittyvää keskustelua käydään niin uutisissa, sosiaalisessa mediassa kuin kasvokkain tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa. Millaista keskustelu on sosiaalisessa mediassa, ja mistä siellä puhutaan?

Koronavirus ja sen aiheuttama globaali kriisi muuttuvat jatkuvasti. Samalla tavalla puheenaiheet vaihtelevat pandemian edetessä. Sosiaalinen media tarjoaa tällaiselle nopeatempoiselle keskustelulle oivallisen alustan. Tarkastelemalla eri aiheita ja diskursseja suomenkielisessä Twitterissä sekä niiden esiintymistä ajan kuluessa pystymme ymmärtämään, miten erilaiset kriisiajan diskurssit muotoutuvat nykymaailmassa.

Toistuvat puheenaiheet

Tutkimme Twitteristä kerättyjä viestejä hyödyntäen topiikkimallinnusta. Sen avulla laajoista tekstiaineistoista voi löytää yleisiä topiikkeja eli puheenaiheita. Tyypillisesti toistuvat aiheet liittyvät tammikuun 2020 ja elokuun 2021 välillä yleiseen koronakeskusteluun, rajoituksiin, karanteeniin sekä rajavalvontaan. Yleisiä aiheita ovat myös sairastuminen ja kuolemanpelko, julkiset palvelut ja tilat, pandemian kehityskulku sekä oireet ja testaus.

Korona-ajan puheenaiheet kuvaavat pandemian todellisia vaiheita. Esimerkiksi  terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset hiipuvat kesällä, kun pandemiatilanne helpottaa hetkellisesti. Myös lapsiin ja nuoriin liittyvät kysymykset hiljenevät kesälomien ajaksi. Toisaalta aiheiden esiintyvyydessä tapahtuva ajallinen muutos havainnollistaa verkossa vallitsevia trendejä eivätkä aiheet automaattisesti kuvaa pandemian todellista luonnetta. Esimerkiksi ihmisten auttaminen herätti keskustelua ainoastaan pandemian alussa. Keskustelu on siis aikasidonnaista pandemiatilanteeseen nähden, mutta vanhat puheenaiheet unohtuvat nopeasti kiinnostavampien aiheiden tieltä.

Kriisi mullistaa arkemme

Kriisien luonteeseen liittyy niiden arvaamattomuus. Yhtäältä ne voivat syntyä yllättäen, toisaalta niiden merkit voi aistia etukäteen. Silti tarkka aika, paikka ja tapa, jolla kriisi iskee, on usein yllätys. Kriisi mullistaa arkemme ja pakottaa sopeutumaan uuteen todellisuuteen. Tämä näkyy myös pandemia-ajan Twitterissä, jossa erityisesti rajoitukset ja karanteenit herättävät paljon keskustelua.

Ihmisillä on selkeä tarve saada äänensä kuuluviin ja jakaa kokemuksiaan uudesta arjestaan. Kasvokkaisen vuorovaikutuksen ollessa rajattua Twitter on tarjonnut väylän kommentoida pandemiaan liittyviä aiheita ja jakaa kriisiajan herättämiä ajatuksia.

Jenna Saarni on digitaalisen kielentutkimuksen väitöskirjatutkija, joka tarkastelee kriisiajan viestintää ja vuorovaikutusta verkkouutisissa ja sosiaalisessa mediassa.

Otto Tarkka on digitaalisen kielentutkimuksen opiskelija, joka kirjoittaa pro gradu -tutkielmaa korona-ajan diskursseista Twitterissä.