Modernin talouselämän uskonnonkaltaisuus

Modernissa talouselämässä on paljon uskonnon kaltaisia piirteitä: siinä missä vaikeasti ennustettava ja rituaaleilla lepytettävä juutalaisten Jahve tai kristittyjen vanhatestamentillinen Jumala vaikutti uskovien elämään, samaan tapaan markkinavoimat, osakekurssit, odotukset, pörssispekulaatiot ja Yhdysvaltain asuntomarkkinat vaikuttavat modernin sijoitususkovaisen (ja jokaisen) elämään. Vaikeasti ennustettavat jumalat leppyivät oikeilla rituaaleilla, mutta vihastunutta ja romahdukseen sukeltavaa markkinatrendiä tai luhistuvaa pyramidia ei pysäytä mikään. Hyvä tahto, sokea usko ja oikeat rituaalit eivät auta.

Moderni maailmantalous, erityisesti kaupankäynti johdannaisilla ja muilla rahoitusinstrumenteilla vaatii lujaa uskoa. Jos usko futuuripakettiin heikkenee, laskee paketin arvo. Jos luottamus dollariin tai euroon heikkenee, ei rahan ostovoima pysy samana. Talouden toimijat ovat monilta osin uskonvaraisia asioita. Paradoksaalisesti samaan aikaan talouden mekanismit tuntuvat kaikkea muuta kuin sopimuksenvaraisilta – ne vaikuttavat yhtä vääjäämättömiltä kuin luonnonlait, joihin ihmisillä ei ole osaa eikä arpaa.

Kristillisen herätysliikkeen Nokia Mission kotisivuilla on osasto, johon ihmiset jättävät rukouspyyntöjä. Näissä toivotaan työpaikkaa, terveyttä, perheongelmien ratkaisua, vuokrarästien hoitumista ja oikeankokoisten kenkien löytymistä. Mikään inhimillinen ei näytä olevan karismaattisen kristinuskon yli-inhimilliselle vastapuolelle vierasta. Vastapelurina on ylivertainen olento, kirjaimellisesti. Kristinuskon ja monen muun uskonnon perinteessä luojajumala on kaikkitietävä, kaikkivoipa, toisinaan hyväntahtoinen ja toisinaan kärttyisä. Tällaisen olennon kanssa pelaaminen on riskialtista, koska se tietää jo ennalta mitä aiot tehdä tai pyytää, ja myös näkee ennalta mitä tulee tapahtumaan.

Uskontoja on erilaisia. Kristinuskossa, juutalaisuudessa ja islamissa pelataan ylivertaisen vastapelurin kanssa, mutta varhaiskantaisissa uskonnoissa, joita itse olen tutkinut Perun Amazoniassa, vastapelureina on aivan toisenlaisia olentoja. Esimerkiksi metsänhaltija yashingo on arvaamaton, kiusantekoon taipuvainen olento, joka voi houkutella varomattoman metsämiehen tai metsään eksyneen lapsen mukaansa ja jolta ei voi odottaa moraalisesti kovin esimerkillistä käytöstä. Yashingon luonne, metkut ja valeasut on tunnettava, jos haluaa turvallisin mielin metsälle.

Jumalia ja muita kohtalon voimia vastaan pelaaminen muistuttaa monilta osin markkinoiden kanssa pelaamista: teemme varovaisen tai uhkarohkean veikkauksen, sijoitamme ja toivomme parasta, onnenamuletti tai pehmolelu kourassa. Uskontojen maailmassa, ken pääsee vastavuoroiseen yhteistyöhön vastapelurin kanssa, voi odottaa parempaa tulevaisuutta kuin muut.

Matti Kamppinen on uskontotieteen professori ja Hiiskuttua-verkkolehden päätoimittaja.