Monen kerroksen uskovaisia

Luokkatutkimuksissa on tutkittu, miten luokka ja asema vaikuttavat uskonnollisuuteen. Mutta kiinnostavaa on myös se, miten uskonto vaikuttaa yksilön päätymiseen luokka-asemaansa.

Uskonto kiinnostaa ihmisiä eri asemissa, mutta kaikki uskontoperinteet eivät kiinnosta kaikkia kiinnostuneita. Mikä tekee uskonnosta houkuttelevan joillekin ryhmille? Entä mihin luokka-asemiin kyseisen uskonnon jäsenet ohjautuvat?

Muun muassa näitä kysymyksiä pohdin uskontososiologisessa väitöskirjassani. Tutkin parhaillaan turkulaista helluntailaisuutta ja kirjoitan väitöskirjaani uskonnon ja yhteiskuntaluokan suhteesta.

Helluntailainen uskonto

Helluntailaisuus ei ole yhtenäinen kirkko kuten katolinen kirkko tai yhteisöverkosto kuten luterilaiset kirkot. Sen sijaan eri helluntailaisia ryhmiä yhdistää niiden muoto: diskursiivisuutta, kokemuksellisuutta ja millenialismia (Jumalan läheisyyttä ja Jeesuksen tuloa) korostava kristinuskon perinteestä nouseva tapa tehdä uskontoa. Tähän kristinuskon haaraan kuuluva helluntaiherätys on vaikuttanut Suomessa 100 vuotta.

Uskontokulttuuri

Vuosikymmenien aikana helluntaiseurakunnissa on rakentunut omat uskontokulttuurinsa, jotka vaikuttavat jäsenien elämään ja valintoihin. Uskontokulttuurin lisäksi seurakunnan sosiaalinen status sekä julkisuuskuva vähemmistöuskontona vaikuttavat sen houkuttavuuteen. Perinteisesti helluntailaisuus on ollut kansanmiesten ja -naisten uskonto, jossa esiintyminen ja karisma on ollut puhujassa opittua tietoa arvostetumpaa.

Luokka ja uskontokulttuuri

Helluntaiseurakunnissa enemmistö ulkopuolelta kääntyneistä tulee alemmista luokka-asemista. Uskontokulttuurin vaikutus näkyy liikkeessä kasvaneissa toisenlaisena. Helluntailaisten kotien lapset sijoittuvat kyselyni mukaan Turussa useimmiten keskiluokkaisiin asemiin. Haastattelut kertovat, että uskontoperinne ohjaa seurakuntalaisia etsimään pyhää ja kunnollista elämää. Uskonnon tekemisen tapa helluntailaisilla voi vapauttaa ja siten houkuttaa heikommissa asemissa olevia, mutta uskontokulttuuri kokonaisuudessaan vaikuttaa sivistäen ja näin keskiluokkaistaen jäseniä.

Eri ryhmiä, eri kerroksia

Uskonnot vetoavat erityisesti tiettyihin ryhmiin omilla erityispiirteillään. Uskontokulttuurit ohjaavat taas edelleen jäseniään erilaisiin valintoihin ja nämä valinnat ohjaavat heitä eri yhteiskunnallisiin asemiin. Joskus nämä yhdistyvät siten, että seurakunnan sisälle mahtuu uskovia yhteiskunnan eri kerroksista.

Teemu T. Mantsinen
uskontotieteen oppiaineen nuorempi tutkija