Monikielistä sujuvuutta
Turun yliopiston englannin kielen oppiaineen hankkeessa ”Fluency across Multilingual Speakers” (MultiFluency) tutkitaan monikielisten oppijoiden puheen sujuvuutta eri kielillä. Kohdekielinä ovat ruotsi, suomi ja englanti. Hanketta rahoittaa Svenska kulturfonden.
Sujuvuus on keskeinen suullisen kielitaidon osa-alue, joka liittyy erityisesti puheen vaivattomuuteen. Sujuvuutta käytetään arvioinnin kriteerinä, ja sitä voidaan mitata puheesta esimerkiksi puhenopeudella sekä taukojen määrällä.
Kielitaitoa vai puhetyyliä?
Elokuussa 2020 alkaneessa hankkeessa MultiFluency-hankkeessa sujuvuutta tarkastellaan monikielisestä näkökulmasta.
Hankkeessa tutkittavat äidinkielet ovat ruotsi ja suomi, ja kohdekielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti. Hankkeessa selvitetään oppijoiden erikielisiä puhenäytteitä vertailemalla kuinka henkilökohtainen puhetyyli vaikuttaa suulliseen tuottamiseen. Tutkimus on tärkeä erityisesti kielitaidon arvioinnin kannalta: sujuvuusanalyyseillä saamme uutta tietoa siitä, missä määrin esimerkiksi tauot heijastavat kielitaidon tasoa ja missä määrin oppijan luontaista tapaa tauottaa puhetta.
Transkriptio analyysin apuna
MultiFluency-hankkeen aineisto koostuu puhenäytteistä, joissa osallistujat kertovat tarinan sarjakuvan pohjalta. Hankkeen tutkimusavustaja Eva-Lydia Mäki valmistelee aineistoa parhaillaan analyysejä varten tekemällä näytteistä yksityiskohtaiset transkriptiot.
– Sen lisäksi, että kirjoitan ylös kaiken, mitä puhuja sanoo, merkitsen transkriptioon äännähdykset, tauot, naurahdukset ja niin edelleen. Oikeastaan siis kaikki asiat mitä kuulen, Mäki kertoo.
Mäki käyttää transkriptioita myös kandidaatintutkielmansa aineistona. Analyysin kohteena ovat sujuvuutta ylläpitävät piirteet, kuten täytetyt tauot ja toistot, joiden avulla voidaan välttää hiljaisuuksia. Transkription yhteydessä tehdyt havainnot luovat pohjaa aineiston analyysille.
– On ollut kiinnostavaa huomata, miten eri henkilöiden puhetavoissa on eroavaisuuksia, eikä yksikään transkriptio ole samanlainen kuin toinen. Esimerkiksi jotkut puhujat toistavat sanoja melko paljon, kun taas toiset puhuvat rauhalliseen tahtiin ilman sen suurempaa toistoa, Mäki kuvaa.
Poikkeusvuosi 2020 on luonut omat haasteensa aineiston keruulle, kun äänitteiden pitää olla korkealaatuisia ja testaustilanteen kontrolloitu. Lähitestauksen ohella hankkeessa on kehitetty etäyhteyksin toimivia äänitystilanteita, joita voidaan hyödyntää myös tulevissa hankkeissa.
Pauliina Peltonen työskentelee hankkeessa projektitutkijana, Eva-Lydia Mäki tutkimusavustajana ja Pekka Lintunen hankkeen vastuullisena johtajana.