Muoti kuuluu yliopistoihin

Toukokuussa Turun yliopistossa järjestettiin muodintutkimuksen puolipäiväsymposiumi ”Fashion as Academic Discipline”. Symposiumin järjestivät mediatutkimuksen oppiaine ja kansainvälinen populaarikulttuurin tutkimuskeskus IIPC. Puhujina kuultiin kollegiumtutkija Annamari Vänskää (TY), tri Shaun Colea (London College of Fashion), tri Agnès Rocamoraa (London College of Fashion) ja tri Sophie Woodwardia (Manchesterin yliopisto).

Annamari Vänskä luennoi muodin merkityksestä osana elämää, kulttuuria ja yhteiskuntaa. Kuva: Kaisu Hynnä.
Annamari Vänskä luennoi muodin merkityksestä osana elämää, kulttuuria ja yhteiskuntaa. Kuva: Kaisu Hynnä.

Miksi muotia kannattaa tutkia?

Symposiumin teemoja olivat muun muassa muodin yhteydet sukupuoleen ja seksuaalisuuteen, muoti materiaalisina prosesseina ja digitaalisen median vaikutukset muotiin.  Aloituspuheenvuorona kuultiin suomalaisen muodintutkimuksen airutta Annamari Vänskää. Vänskän luento oli voimakas kutsu muodintutkimuksen saattamiseksi suomalaisiin korkeakouluihin. Tällä hetkellä muodintutkimusta voi opiskella esimerkiksi Tukholmassa, Lontoossa ja New Yorkissa mutta ei yhdessäkään suomalaisessa yliopistossa. Vänskä toivoi symposiumin tuovan tilanteeseen muutoksen ja hälventävän akateemisessa maailmassa vallitsevaa muodinvastaista asennetta. Yliopistomaailmassa muotia on pitkään pidetty turhamaisena, pinnallisena, moraalittomana ja feminismin vastaisena. Siksi sen ei ole katsottu olevan akateemisen tutkimuksen arvoista. Kuitenkin muoti on Vänskän sanoin tärkeä osa ihmisen identiteettiä: muodin avulla kerromme muille, millaisia olemme.

Muoti, sukupuoli ja media

Myös muiden symposiumissa kuultujen tutkijoiden puheenvuoroissa korostui muodin kulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Keskustelua synnytti esimerkiksi se, miksi muoti liitetään historiastaan huolimatta itsestään selvästi naisiin ja miksi miesten muodista puhuttaessa muoti-sanan eteen vaaditaan sukupuolen täsmentävä etuliite. Agnès Rocamora herätti kuulijoiden mielenkiinnon kertomalla digitaalisen median ja muodin konkreettisista yhtymäkohdista. Älypuhelimiin tarjolla olevat muotiapplikaatiot tekevät muodin kokemisesta mediavälitteistä. Esimerkiksi kosmetiikkayhtiöt ovat hyötyneet selfie-boomista tuomalla markkinoille meikkejä, jotka näyttävät hyvältä erityisesti valokuvissa.

Agnès Rocamoran mukaan digitaalinen media on vaikuttanut muotiin huomattavasti. Kuva: Kaisu Hynnä.
Agnès Rocamoran mukaan digitaalinen media on vaikuttanut muotiin huomattavasti. Kuva: Kaisu Hynnä.

Toivoa tulevasta

Vaikka muodintutkimuksella ei tähän mennessä ole ollut vakiintunutta asemaa suomalaisissa yliopistoissa, herättää toukokuinen symposiumi toiveita muutoksesta. Positiivisena merkkinä voidaan pitää ainakin sitä, että symposiumin jälkimainingeissa Vänskälle myönnettiin ensimmäisenä Suomessa muodintutkimuksen dosentin arvo.

Kaisu Hynnä on mediatutkimuksen jatko-opiskelija sekä muodin ja muodintutkimuksen ystävä.