Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa eli miten opetus ja tutkimus voivat tukea toisiaan

Kirsi Vainio-Korhonen

Uusin tutkimukseni Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa: Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa ilmestyi elokuussa. Kirjan taustalla on luonnollisesti laaja tutkimusprosessi useissa arkistoissa, mutta myös kiintoisa kokeilu, jossa yhdistyivät akateeminen opetus ja tutkimus.

Turun poliisikamarin veneeristen tautien tarkastuskirja vuosilta 1838-1848. Kuva: Mikael Korhonen.

Tutkimushanke lähti liikkeelle arkistolöydöstä, Turun poliisilaitoksen veneeristen tautien tarkastuskirjasta eli terveyspäiväkirjasta (Sundhetsjournal). Kirjan sivuille tehtiin 1838−1848 merkintöjä turkulaisnaisista, jotka alistettiin säännöllisiin sukupuolitautitarkastuksiin. Viranomaisten huolena olivat seksityöläisten seuralaisten tartuntauhka. Kirjassa jokaisella naisella on oma sivunsa, johon on merkitty nimi, ammatti (esimerkiksi piika) tai syntyperä, asuinpaikka, muutot ja lääkärintarkastukset. Kirjassa on mainintoja myös kuppahoidoista, muista sairauksista, raskauksista, synnytyksistä, kihlauksista, avioliitoista ja kuolemantapauksista. Turun sukupuolitautitarkastukset olivat laatuaan ensimmäiset Suomessa.

Tutkimuksen kirjoitusprosessin aloitin pitämällä aiheesta luentokurssin historianopiskelijoille keväällä 2016. Kurssin rakenne muotoutui rinta rinnan kirjan rungon hahmottamisen kanssa. Loppujen lopuksi kurssin teemat – seksityöläisten lapsuus, nuoruus, äitiys, asuminen ja sosiaaliset verkostot, syrjäytyneisyys ja köyhyys, piikominen, seksityö, irtolaistuomiot, sukupuolitaudit ja muut sairaudet, avioliitot ja elämän päättyminen – solahtivat myös valmiiseen kirjaan.

Turussa tarkastetut seksityöläiset olivat pääasiassa köyhiä naisia, jotka kokosivat seksin myynnin ohella toimeentulonsa piikomisesta, kaupusteluista, pyykkäyksestä ja muista tilapäistöistä. He etsivät asuinpaikkansa sieltä missä muukin kaupungin köyhin väki, esimerkiksi Turun palolta säästyneen Luostarinmäen ahtaista ja edullisista vuokrahuoneista. Kuva: Mikael Korhonen.

Jokaista kurssikertaa varten pohdin ensin itse teemoja, joissa käytiin vuoropuhelua aiemman prostituutio-, seksityö-, syrjäytyneisyys- ja köyhyystutkimuksen sekä lähteistä nousevien uusien tietojen kanssa. Luentokerroilla jokainen teema syveni entisestään, kun kerroin aiheesta opiskelijoille, jotka puolestaan aktiivisesti keskustelivat ja kysyivät lisää.

Opetusprosessin aikana saadut ajatukset ja opiskelijoiden kanssa käydyt keskustelut kirkastivat monin tavoin myös tutkimusprosessia ja vaikuttivat joissain kohdin ratkaisevasti myös tutkimuksen lopputuloksiin. Olin itse lähtenyt liikkeelle aikaisemmin tutkimuksen oletuksista: useimmat tutkijat ovat pitäneet poliisien tarkastuspäiväkirjoihin merkittyjä naisia prostituution ammattilaisina. Oman tutkimukseni lopputulema kuitenkin oli, että seksin myynti oli vielä 1800-luvun alkupuolella yksi köyhien kaupunkilaisnaisten toimeentulokeinoista. Prostituutiostakaan en voinut lopulta puhua, koska koko termi oli vielä tuntematon tuon ajan Suomessa.

Kirsi Vainio-Korhonen on Suomen historian professori Turun yliopistossa.