Neuvoteltavissa oleva valta? Eduskunnan muistitietohaastattelut politiikan kulttuuriperintönä

Poliittista kulttuuriperintöä on arkistoitu Eduskunnan kirjaston veteraanikansanedustajien muistitietoarkistoon jo lähes kolme vuosikymmentä. Demokraattisessa yhteiskunnassa poliittisten päättäjien haastatteluprojekteissa voidaan keskustella vallasta osana poliittisen kulttuurin avoimuutta ja sananvapautta. Aineisto soveltuu eri alojen tutkimukseen.

Haastatteluprojektin ensimmäisten viiden vuoden (1988–1992) aikana valta-teema ei systemaattisesti sisältynyt haastattelurunkoon. Sen sijaan suurin osa myöhemmistä tallenteista käsittelee kansanedustajan valtaa. Mielikuvia tuottavat sekä haastateltavat että haastattelijat.

Aineisto muodostuu dialogissa

Muistitietohaastattelut ovat oma, erityinen tiedon tuottamisen lajinsa. Haastattelijat kategorisoivat edustajia diskursiivisilla valinnoilla, kuten kutsumalla heitä rivikansanedustajaksi, puolueen puheenjohtajaksi, naisedustajaksi tai yhden kauden edustajaksi. Ääriesimerkkiä edustaa Veikko Vennamo, jolta kysyttiin oman mielipiteen sijaan kansan mielipidettä poliitikkojen vallan väärinkäytöstä.

Haastattelijoita on ollut yhteensä parisenkymmentä. Kaksi heistä on tehnyt yli sata haastattelua. He lähestyvät valta-teemaa jossain määrin eri tavoin. Haastattelija A. pyytää ensin palauttamaan mieleen ennakkomielikuvat vallasta ja kysyy sitten muuttuivatko käsitykset työn myötä. Tämän tapainen kehystäminen on harvinaisempaa haastattelija B:n kohdalla, joka pyytää haastateltavaa pikemminkin kertomaan mieleen tulevia ajatuksia ja liittää valtakysymyksen vastuuseen.

Vallasta puhumisen kehykset

Haastatteluissa toistuu kaksi vallasta puhumisen kehystä, jotka olen nimennyt abstraktiksi vallaksi ja koetuksi vallaksi. Abstrakti valta kytkeytyy kielteisiin konnotaatioihin. Tällöin puhutaan esimerkiksi rajattomasta vallanhalusta, vallan turmelevasta vaikutuksesta tai vallan väärinkäytöstä. Koetun vallan kehyksessä mielikuva vallasta on myönteisempi. Sen leimaavia piirteitä ovat vastuullisuus, vaikuttaminen ja yhdessä toimiminen.

Kategoria-analyysin keinoin voidaan tutkia, millaisia kategorioita haastattelijat ja haastateltavat ottavat käyttöön veteraanikansanedustajien muistitietohaastatteluissa. Kategorioiden käyttö kertoo siitä, kuinka osapuolet jäsentävät vallan ja politiikan suhteen eri konteksteissa. Lisäksi voidaan tarkastella, millaisia kulttuurisesti jaettuja tai niitä kiistäviä merkityksiä esitetään vallan eri muotojen perusteluina.

Pauliina Latvala-Harvilahti on kulttuuriperinnön tutkimuksen yliopistonlehtori, jolle Turun Yliopistosäätiö myönsi matkarahan ESSCH:n konferenssiin (European Social Science History Conference). Teksti perustuu konferenssissa 1.4.2016 pidettyyn esitelmään “Dialogic construction and contestation of ’elite oral history’ in ex-MPs’ interviews”.

Aiheesta lisää

Mari Hatavara & Kari Teräs: Minä, Kekkonen ja poliittinen rappio. Veikko Vennamon rakentama historiakuva ja kerronnalliset keinot muisteluaineistoissa. Historiallinen Aikakauskirja 2/2016.

Joni Krekola & Pauliina Latvala: Institutsioonikeskse meenutamise erijooni. Mäetagused 56 (2014).