Raha uskonnollisena symbolina

Perinteiseen uskonnolliseen kulttuuriin Suomessa – luterilaisuuteen ja vanhoihin herätysliikkeisiin – on kuulunut kielteinen tai välttelevä suhde rahaan. Amerikkalaislähtöisen uuskarismaattisen liikkeen opetus on pyrkinyt kyseenalaistamaan tätä asetelmaa ja on siitä syystä saanutkin ”menestysteologian” leiman. Omassa väitöstutkimuksessani tarkastelin muun muassa rahan liikkeitä pienen uuskarismaattisen paikallisseurakunnan arjessa. ”Sanan” levittämisen työkaluna raha saa pyhiä merkitysulottuvuuksia.

Annan, jotta antaisit

Maallinen mammona ei uuskarismaattisuudessa ole suinkaan ”kaiken pahan alku ja juuri” vaan siihen suhtaudutaan neutraalina realiteettina, jota ilman normaalin arjen sujuminen vaikeutuu. Samalla se yhdistetään monin tavoin myös hengellisiin tavoitteisiin. Uhraaminen ja kymmenysten maksaminen on paitsi yksittäisen jäsenen hengellinen velvollisuus myös koko yhteisöä koskettava taloudellinen kysymys, sillä seurakuntien aktiviteetit perustuvat lahjoitustuloihin. Korkeammille voimille uhraamisen ideana yleisesti ottaen on ”annan, jotta antaisit” -periaate siitä huolimatta, että sillä samanaikaisesti halutaan osoittaa nöyryyttä ja alistumista. Vaikka valmius luopumiseen esitetään ihanteena uskovan elämänasenteessa, on uhraamisen motiivina viime kädessä kuitenkin annetun takaisin saaminen korkojen kanssa.

Paras raha on liikkuva raha

Olennaista haastateltavieni mielestä oli jatkuva uhraaminen investointina, jonka ajatellaan takaavan tasaisen siunausten virran. Raha esiintyy hyvinvoinnin symbolina monissa tilanteissa, jotka avaavat näkymää siihen, millaisia merkityksiä ja arvoja rahaan ladataan uuskarismaattisen yhteisön arkielämässä. Raha näyttäytyy myös moraliteettina, kun se liitetään nimenomaan ”uudestisyntyneen” rooliin. Rahalla on niin ikään vaikutuksensa yhteisödynamiikkaan seurakunnassa − sen varassa toimii moni uskonnollisesti latautunut vuorovaikutustilanne. Uskonnollisena symbolina paras raha onkin liikkuva raha. Rahan pois antaminen ja sen vastaanottaminen toimivat jatkuvasti käynnissä olevana uhrin ja siunauksen kehänä, joka sitouttaa uskovat yhteisöönsä.

Rahan ja uskonnon moninaiset kytkökset

Tällä hetkellä uskontotieteen oppiaineessa tutkitaan rahan ja uskonnon kytköksiä usealla taholla. Uskontoetnografisia väitöskirjoja on tekeillä niin rahapelaamisen, yrittäjyyden kuin markkinoinninkin kentillä. Tutkimusintresseistään toisaalla tässä Hiiskutun numerossa kertovat Tommi Laitinen sekä Katriina Hulkkonen ja Ilmari Raevuori, jotka myös tuntiopettajina täydentävät uskontotieteen opetustarjontaa ”Uskonto ja talous” -kurssillaan.

Tuija Hovi on uskontotieteen yliopistonlehtori.