Rajavartijaperinteiden jäljillä

Vuoden 2011 lopussa Rajavartiolaitos ja Turun yliopiston folkloristiikan oppiaine laativat yhteistyösopimuksen Rajavartiolaitoksen perinnetiedon keräämisestä. Keskeisenä tavoitteena on ollut henkilökohtaisia muistoja ja hiljaista tietoa sisältävän aineiston kerääminen, jonka perusteella voidaan julkaista tarinoita sisältävä kirja.

Aineistoa rajavalvonnasta meripelastukseen ja koiratoimintaan

Pasi Enges kirjoitti projektin alkamisesta aiemmin (Hiiskuttua 2/2012). Aineiston keruu aloitettiin Länsi-Suomen merivartioston toimialueella vuonna 2012. Haastatteluja tekivät folkloristiikan opiskelijat sekä merivartiokiltojen jäsenet. Aineiston keruuta on jatkettu vuosina 2014–2015, ja se on järjestelty edelleen yliopiston toimesta. Lisäksi Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden jo aiemmin keräämää haastattelumateriaalia on käsitelty. Rajavartiolaitos on tukenut projektia materiaalikuluissa ja palkkasi minut kesäksi 2016 tutkimaan ja kartuttamaan perintötyötä.

Aineiston keruussa tavoitteena on ollut, että se olisi mahdollisimman kattavaa käsittäen Rajavartiolaitoksen eri osa-alueet, joita ovat mm. rajavalvonta, rajatarkastukset, meripelastus, koulutus, sotilaallinen maanpuolustus, urheilu, koiratoiminta sekä toiminta maa- ja merirajoilla. Mukava ovat myös lentotoiminta, eri henkilöstöryhmät, eri tehtävissä toimineet, kuten johtajat ja päälliköt eri tasoilla, partiomiehet, laivoilla palvelleet, lentotehtävissä toimineet, suutarit, puusepät ja emännät, sekä myös Rajavartiolaitoksen kanssa yhteistoiminnassa olleet henkilöt, kuten poliisi, tulli, puolustusvoimat, aluehallinto ja rajasotilaskotisisaret. Projekti jatkuu edelleen.

Kenttätutkimusta Tornion rajanylityspaikalla – ja kirjastossa

Touko–elokuun 2016 aikana kartutin jo olemassa olevaa perinneaineistoa käymällä läpi ja tutkimalla Rajamme vartijat -lehden vuosikerrat vuodesta 1934 alkaen poimien erilaisia rajavartijoiden ja yksiköiden perinteitä ja käytäntöjä niin arjen kuin vapaa-ajan tiimoilta. Haastattelujen osalta kartutin aineistoa erityisesti Turun ja Helsingin vartiolentolaivueiden henkilöstön sekä Estonian onnettomuustöissä mukana olleiden osalta. Tein aineistonkeruumatkan Pohjois-Suomeen haastatellakseni Tornion rajanylityspaikan henkilöstöä syksyn 2015 turvapaikanhakija-aallosta, sekä Itä-Lapin jo lakkautettujen rajavartioasemien entistä henkilöstöä. Haastatteluissa käsitellyt teemat ulottuvat rajamiesten omasta koulutus- ja työhistoriasta työn ja työyhteisöjen kuvausten kautta juhlaperinteeseen, rajamieshuumoriin ja identiteettikysymyksiin.

Hankkeella kaksi tavoitetta

Perinnekirjan julkaisun on suunniteltu tapahtuvan keväällä 2019 Rajavartiolaitoksen täyttäessä 100 vuotta. Se ilmestyy samaan aikaan laitoksen virallisen historian kanssa mutta erillisenä teoksena. Yhtäältä aineiston keruu tähtää perinnekirjan materiaalin kerryttämiseen, toisaalta sen avulla voidaan muodostaa Rajavartiolaitoksen henkilöstön työtä ja ammattikuntaperinnettä koskeva arkistokokonaisuus.

Uula Neitola työskenteli perinnekeruuhankkeessa projektitutkijana.

Kuvat ovat Rajamme vartija -lehden numerosta 3–4/1944.