Sirkkalasta synkän turismin kohde?

Synkkä turismi on turismia, jossa vieraillaan paikoissa, joihin liitetään jotakin kolkkoa historiaa. Tällaisia kohteita ovat muun muassa vankilat, vankileirit, taistelupaikat sekä erilaisten katastrofien tapahtumapaikat. Kuuluisimpana esimerkkinä synkän turismin kohteista mainitaan usein Auschwitz-Birkenaun keskitysleiri. Synkän turismin kohteen synkkyyteen vaikuttavat muun muassa kärsimyksen ja kuolleiden määrä, tapahtumista kulunut aika sekä tapahtumien saama medianäkyvyys.

Sirkkalan kasarmiin liittyy kolkkoa historiaa, sillä historiansa aikana kasarmi on toiminut sekä köyhäintalona että vankileirinä. Merkittävästä historiasta huolimatta Sirkkalan kasarmi on melko huonosti tunnettu nähtävyys Turussa. Synkkä turismi saattaisi olla yksi tapa, jolla aluetta voisi markkinoida matkailukohteena paremmin. Köyhäintalon ja vankileirin lisäksi Sirkkalan kasarmi oli useiden vuosien ajan myös armeijakäytössä, ensin Venäjän armeijan ja myöhemmin Suomen puolustusvoimien tiloina. Mikäli Sirkkalasta haluaisi tehdä synkän turismin kohteen, olisi järkevintä keskittyä köyhäintalon ja etenkin vankileirin aikaan, mutta onko niissä tarpeeksi synkkyyttä?

Turun vankileirin olot olivat kurjat mutta kuitenkin paremmat kuin monilla muilla vankileireillä. Turun vankileirillä kuoli yli 170 vankia erilaisiin sairauksiin, mutta nälkään kuolleita oli vain yksi, ja tiettävästi leirissä teloitettiin vain yksi vanki. Vertailun vuoksi esimerkiksi samankokoisella Lappeenrannan vankileirillä kuoli lähes 700 vankia, joista suurin osa teloitettiin. Turun vankileiri myös suljettiin melko nopeasti vuoden 1918 sodan jälkeen. Niin absurdilta kuin se saattaa kuulostaakin, Sirkkalan kasarmilla sijainneeseen vankileiriin ei liity tarpeeksi kuolemaa tai kärsimystä, jotta siitä voisi kehittää synkän turismin kohteen. Sirkkalan kasarmilla ei myöskään ole tarvittavaa kirjojen tai elokuvien tuomaa medianäkyvyyttä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei Sirkkalan kasarmista voisi saada matkailukohdetta. Se vaatii tarkkaa suunnittelua ja Sirkkalan historian tarinallistamista. Tämän tulisi liittyä Sirkkalan koko historiaan, mutta ehkä vankileiriaika olisi kuitenkin hedelmällisin aihe. Saa nähdä, onko Sirkkalan muuttamiseen matkailukohteeksi tarpeeksi kiinnostusta. Toivottavasti, sillä olisi sekä turkulaisten että matkailijoiden kannalta sääli, jos Sirkkalan historia jäisi piiloon.

Tuomas Hovi on folkloristiikan postdoc-tutkija.