Sosiaalisen median nousu ja tuho

Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin oppiaine viimeistelee parhaillaan oppikirjaa sosiaalisen median historiasta vuosilta 2003–2012. Kirjan sisällöstä vastaa oppiaineen koko henkilökunta: professori Jaakko Suominen, yliopistonlehtori Petri Saarikoski, yliopisto-opettaja Riikka Turtiainen ja tohtorikoulutettava Sari Östman. Tekijätiimi on aikaisemmin julkaissut internetin historiaa ja kulttuurista omaksumista käsitelleen tutkimuksen Funetista Facebookiin. Internetin kulttuurihistoria (Gaudeamus, 2009).

 

Sosiaalisen median nousu ja tuho on suoraa jatkoa tälle tutkimukselle. Teoksessa käydään läpi muun muassa ilmiön syntyä, palvelujen kehittymistä, käyttäjäyhteisöjen syntyä ja yleisesti verkon käytön muutoksia viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Pääpaino on suomalaisessa kontekstissa, mutta myös kansainvälinen kehitys otetaan laajasti huomioon. Tutkimustekstiä tukemaan on valittu runsaasti havainnollistavaa kuvamateriaalia. Tutkimus on tarkoitettu käytettäväksi yliopistotasoisena oppikirjana.

Dante Alighierin Jumalaista näytelmää humoristisesti mukaileva näkemys sosiaalisen median todellisista käyttötarkoituksista. Seitsemän kuolemansyntiä on saanut uuden tulkinnan nettimeemin muodossa. Lähde: http://knowyourmeme.com/photos/469006-facebook.

Sosiaalisesta mediasta on tullut netinkäyttäjien arkea 2000-luvun ensimmäisen ja toisen vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötilastojen mukaan tällä hetkellä yli 90 prosenttia suomalaisista käyttää tai on käyttänyt internetiä. Yli puolet suomalaisista käyttää jotain sosiaalisen median palvelua vähintään tiedonhakuun. Käyttö on yleisempää nuorissa ikäluokissa. Tätä kirjoitettaessa 50 vuoden ikä näyttää olevan rajapyykki, jota vanhemmissa ikäluokissa esimerkiksi blogien lukeminen, verkostopalvelujen ja keskustelufoorumien käyttäminen vähenee huomattavasti. Mutta vaikka palveluja ei itse käyttäisi, niitä koskevalta keskustelulta on vaikea välttyä, koska sosiaalinen media ja sovellukset toistuvat päivittäin perinteisempien medioiden uutisissa.

Sosiaalisen median nousu ja tuho ei pyri tarjoamaan kaikenkattavaa kuvaa sosiaalisen median eri vaiheista, vaan tekemään kiinnostavan ja kattavan läpileikkauksen ilmiön perushistoriaan. Otsikossa nähtävä ”tuhon” tematiikka on ironinen kannanotto sosiaalisen median arkipäiväistymisen mukanaan tuomaan demystifikaatioon: ilmiön yleistyessä sen käsitteellinen erityisyys loppuu ja sosiaalinen media (lyhyemmin some) arkipäiväistyy osaksi muuta verkon käyttöä. Teoksessa toisaalta tuodaan esiin myös konkreettisia tapoja, joilla käyttäjät ovat pyrkineet pääsemään eroon sosiaalisesta mediasta: käsittelyssä luodaan katsaus antisosiaaliseen mediaan, Web 2.0 -itsemurhiin ja Facebook-lakkoihin.

Teoksen arvioitu julkaisuajankohta on syksyllä 2013.

Petri Saarikoski
digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori