Suunniteltu Satakunta, rakennettu laakso 28.–29.3.3012

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma on mukana järjestämässä ”Suunniteltu Satakunta, rakennettu laakso. Keskusteluja Kokemäenjokilaakson rakennuskulttuurista” -seminaaria Porin yliopistokeskuksessa 28.–29.3.2012. Kaksipäiväisessä seminaarissa eri alojen asiantuntijat avaavat satakuntalaista rakennuskulttuuria, Kokemäenjoen ympäristön rakennuskulttuurin historiaa, nykyisyyttä ja tulevaa. Esitykset kokoavat keskustelua, jonka punaisena lankana toimivat käsitteet ”perinne” ja ”perintö” ja niiden hyödyntäminen Kokemäenjokilaakson rakennetussa ympäristössä.

Seminaarin syvärakenteena virtaa Alvar Aallon Kokemäenjokilaaksoa koskeva aluesuunnitelma, joka aloitti kansallisten aluesuunnitelmien sarjan Satakunnasta 70 vuotta sitten, vuonna 1942. Seminaari liittyy Satakuntaliiton juhlavuosien 2011–2012 ”Suunniteltu Satakunta 70 vuotta” – seminaarisarjaan.

Keskustelunavauksia, näkökulmia ja vierailuja

Esitykset kokoavat eri näkökulmia satakuntalaisen rakennusperinnön ja sen säilyttämisen merkityksistä. Nykyiseen maisemaan johtaneiden syiden ja seurausten ymmärtäminen avaa kysymyksiä siitä, mitkä asiat lopulta ovat niitä merkityksellisimpiä. Ja mitä sisämerkityksiä, joita voidaan kenties vasta tulevaisuudessa ymmärtää, rakennuskulttuurin tuotteisiin lopulta sisältyykään.

Kokemäenjokilaakson rakennusperinnön historiaa seminaariesityksissä käsittelevät varadekaani, professori Pekka Korvenmaa (Aalto-yliopisto), tutkija Terttu Nupponen (Aalto-yliopisto), dosentti Anna Sivula (Turun yliopisto), tohtorikoulutettava Sami Louekari (Turun yliopisto), koulutusohjelmavastaava Matti Velhonoja (Satakunnan ammattikorkeakoulu) sekä museonjohtaja Juhani Ruohonen (Satakunnan Museo).

Rakennusperintö vaikuttaa ja näkyy myös tässä hetkessä. Seminaariesityksissä nykyistä kehittyvää maisemaa, arkkitehtuurin ja rakennuskulttuurin lähihistoriaa käsitteleviä teemoja edustavat professori Outi Tuomi-Nikula (Turun yliopisto), arkkitehti Maija Anttila, maakunta-arkkitehti Sirkka Lehto (Satakuntaliitto), arkkitehti Jukka Koivula, arkkitehti Ulla Räihä, rakennustutkija Liisa Nummelin (Satakunnan Museo) sekä fil. maist. Eeva Karhunen (Turun yliopisto).

Perintö, rakennusperintö mukaan luettuna, ei ole pelkästään aineellista ja näkyvää. Seminaarityöryhmän puheenjohtaja, professori Outi Tuomi-Nikula Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta nostaa esiin myös rakennusperinnön merkityksen aineettomana perintönä. Tuomi-Nikula muistuttaa:

Rakennusperintö nähdään usein pelkästään aineellisen kulttuuriperinnön konkreettisina ilmentyminä. Kirkot, kartanot, raatihuoneet, linnat tai vaikkapa suomalaiset puukaupungit tunnustetaan rakennushistoriallisesti ja oman menneisyyden jälkinä merkittäviksi ihmiskunnan saavutuksiksi.  Harvemmin on keskusteltu siitä, mikä merkitys ja rooli rakennusperinnön säilymiselle on aineettomalla perinnöllä.

Aineetonta perintöä ovat henkiset ja kulttuuriset voimavarat, jotka pulppuavat ihmisen oman historian ja menneisyyden tunnistamisesta, esimerkiksi sukuun, paikkaan ja rakennuksiin kytkeytyvästä jatkuvuuden tunteesta, yhteisesti jaetuista arvoista ja rakennuksiin liitetyistä henkilökohtaisista merkityksistä. Tuomi-Nikulan mukaan aineeton perintö tarjoaa perustan ja merkityksen rakennuksen säilyttämiselle. Rakennusten säilyminen tuleville polville puolestaan tukee kestävän kehityksen periaatteita.

Tervetuloa seminaariin, johon liittyy vierailu Noormarkun Villa Maireaan ja Porin kaupungin vastaanotto Porin Raatihuoneella. Seminaari ja siihen liittyvät vierailut ovat maksuttomia. Sitova ilmoittautuminen 19.3.2012 mennessä osoitteessa www.ucpori.fi/suunniteltusatakunta.

Seminaarin järjestävät Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan Rahasto, Satakunnan Museo, Porin yliopistokeskus, Satakunnan taidetoimikunta ja Satakuntaliitto.

Lisätietoja antaa seminaarikoordinaattori Vuokko Kemppi (vikemp@utu.fi, 050 318 8440)