Turku 2011 -arvioraportti ilmestyi

Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 oli täynnä paikallistapahtumia ja kiitettävästi virisi myös valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita.  Näkyvyyttä saatiin niin jokimaiseman avajaisspektaakkelien, Logomon kuin lukuisien pienempien tapahtumien ja hankkeiden kautta. Vaikka erilaisten toimien jatkorahoituksesta on ollut pientä epäselvyyttä, jätti vuosi epäilemättä myönteisiä jälkiä Turkuun ja turkulaisiin.

Eräs pakollinen ja ainakin tiedeyhteisöä kiinnostava palanen on tapahtuneen arviointi.  Arvioinnissa on lukuisia eri tasoja, jotka välittyvät mainiosti Kulttuuripääkaupunkisäätiön hiljattain julkaisemasta ”ARVIO 2011” -julkaisusta. Mukana ovat myös yleisemmin eurooppalaisten kulttuuripääkaupunkien arviointikäytännöt. Teoksen sisältö jakautuu varsinaisen työryhmän teksteihin: kaupunkitila, Logomo, mustat joutsenet, johdanto ja jälkikirjoitus (Harri Andersson), kulttuuriohjelma (Jan-Erik Andersson), yliopistohankkeet (Sampo Ruoppila) ja prosessin eteneminen, kulttuuriohjelma, osallisuus (Jukka Vahlo).  Lisäksi raporttiin kirjoitettiin temaattisia katsauksia kulttuuritapahtumista kaupunkitilan muokkaajina (Riina Lundman), meidän perheestä (Paulina Nordström), julkisen tilan kulttuurikäytöistä (Päivi Rannla) sekä joen olemuksesta, osallisuudesta ja merkityksestä kaupunkitilana (Timo J. Virtanen). Viimeksi mainittu kirjoittaja toimi myös arviointityöryhmän (2010–2012) jäsenenä. Arvioinnin toinen vaihe toteutetaan lähinnä seurantana vuosina 2013–2016.

Laitoksen panos kulttuuripääkaupunkivuoteen näkyi mm. ”Kerrottu ja koettu Turku” -muistitietohankkeen (kansatiede ja historiat) kautta. Yliopistovetoisia tutkimushankkeita oli toteutuneessa ohjelmassa kaikkiaan seitsemän ja muita tiedehankkeita viisi. Myös pääkaupunkivuoden arviointi suoritettiin yliopistolta käsin. Selkeiden taulukoiden ja kuvioiden avulla paketoidaan arviointiohjelman ensimmäinen vaihe. Oman hankkeemme osalta olisin toivonut, että Naisten kaupunki. Turkulaisten naisten historiaa (toim. Anu Lahtinen, Sini Ojala & Kirsi Vainio-Korhonen, Turun historiallinen yhdistys 2010) olisi tunnustettu varhaisesta ilmestymisestään huolimatta yhteenvetotaulukon tieteellisten julkaisujen kategoriaan. Jokiosuuden Muistihuoneesta saadaan samaan sarakkeeseen pikapuoliin parikin artikkeliosumaa. Raporttia käytetään jo keväällä opetuksessa ainakin kansatieteen ”Tuote ja tuottaminen” -kurssin opintovaatimuksissa.

Timo J. Virtanen
kansatieteen yliopistonlehtori