Turkulaisia viidellä vuosisadalla

Kuusi Suomen historian oppiaineen tutkijaa järjesti alkuvuodesta luentosarjan ”Turkulaisia viidellä vuosisadalla”. Kurssin lähtökohtana oli paikallishistoriallisen näkökulman ohella Turun eurooppalaisuus, yksi pohjoinen kaupunki yleisempien kehityskulkujen heijastajana sekä toisaalta myös kysymys siitä, millä tavoin historiantutkimuksen aineistojen väistämätön ajallinen ja tilallinen rajallisuus suhteutuu pyrkimykseen historiallisen tiedon yleistettävyydestä. Koko kurssin läpi kulkevana punaisena lankana oli säilyneiden aineistojen ja historiallisen tiedon suhde.

Luennot perustuivat jokaisen meneillään olevaan väitöstutkimukseen, jotka kuin sattumalta kattavat kaikki vuosisadat puolen vuosituhannen ajalta, autonomian ajan alkuun asti, tästä ”viisi vuosisataa”. Kurssi alkoi Maria Kallion ja Panu Savolaisen johdantoluennolla kaupunkihistoriaan, erilaisiin lähteiden taustalla oleviin tahoihin sekä eri aikakausien lähteiden erityispiirteisiin.

Maria Kallio käsitteli Turun tuomiokapitulissa 1400-luvulla laadittujen kopiokirjojen – tunnetuimpana niistä niin sanottu ”Musta kirja” – suhdetta kaupunkilaisten ja raadin hallintoon ja toimintaan.

Taina Saarenpää tarkasteli keskiajalta lähteistä tunnettujen porvarisnaisten elinkeinoja ja toimintaa Turussa, ennen kaikkea sitä, miten naiset näkyvät lähteissä ja mikä oli heidän roolinsa kaupunkiyhteisössä.

Veli Pekka Toropainen puhui 1500-luvulla eläneestä turkulaisesta naisesta, Karin Hakolasta. Keskeisenä kysymyksenä oli, miten 1500-luvun fragmentaarisista ja vaillinaisistakin lähdeaineistoista on mahdollista rekonstruoida yksittäisten ihmisten elämänkaarta ja persoonan ääriviivoja.

Mari Välimäki selvitti esiaviolliseen seksiin liittyvien oikeustapausten avulla erityisesti sitä, miten 1600-luvun kaupungin erilaisten oikeusistuinten työnjako toimi ja millä tavoin oikeuspöytäkirjat lähdeaineistoina kuvastavat tätä 1600-luvun alkupuolella luotua hienosyisempää oikeudenkäytön hierarkiaa.

Panu Savolainen hahmotteli 1700-luvun turkulaisten arjen tiloja ja muun muassa yksityinen–julkinen-kahtiajaon ongelmallisuuksia esimodernista ajasta puhuttaessa.

Topi Artukka käsitteli 1810-luvun Turun seurapiirejä ja etenkin sitä, miten vallanvaihto, Turun pääkaupunkiaika ja uuden poliittisen tilanteen luomat sosiaalisen elämän puitteet vaikuttivat Turun seurapiirien muotoutumiseen autonomian ajan alussa.

Panu Savolainen on arkkitehti ja historian maisteri, joka valmistelee väitöskirjaansa varhaismodernin arjen tilallisuudesta.