Turun jakautuneet kielimaisemat

Turun rooli kaupan ja hallinnon keskuksena on mahdollistanut kaupungin kehittymisen kielimaisemaltaan monipuoliseksi. Suomen ja ruotsin rinnalla on vaikuttanut vaihtuva kavalkadi eri kieliä saksasta ja latinasta arabiaan ja somaliin.

Kielimaisematutkimus on varsin hiljattain kehittynyt sosiolingvistiikan, kielen ja yhteiskunnan suhdetta tutkivan kielitieteen, aluevaltaus. Tyypillisesti kielimaisemalla viitataan kielten konkreettisiin ilmentymiin, joita ovat muun muassa kyltit ja julkisivut. Kielillä on yhteisössä sekä informatiivinen että symbolinen funktio. Esimerkiksi opasteet välittävät informaatiota, kun taas eri kielten näkyvyys maisemassa heijastaa vallan ja politiikan rakenteita. Tutkimusta toteutetaan usein kaupunkiympäristöissä, joissa dataa on helposti saatavilla.

Turun kaupunkiympäristö tarjoaa kielimaisemien tutkimukseen monenlaista aineistoa. Jo keskiajalla Turun kielimaisema oli rikas maahanmuuton, kirkon sekä Ruotsiin suuntautuneiden valtiollisten yhteyksien myötä. Ulkomaisissa yliopistoissa opiskelleet toivat kotimaahan palatessaan mukanaan myös uusia kieliä, ja 1300-luvulla kaksi kolmasosaa Turun porvareista oli saksankielisiä. Latinaa ja ruotsia käytettiin hallinnon kielinä.

Nykypäivänä suomen kieli vallitsee Turun kielimaisemaa, mutta vaihtelua on alueittain paljon. Ruotsi näkyy edelleen muun muassa tiedotekylteissä, tienviitoissa ja liikennemerkeissä. Englantia esiintyy monissa yhteyksissä. Laajempi monikielisyys näkyy erityisesti Varissuolla ja Lausteella, joiden asukkaissa on muun muassa venäjää, arabiaa, somalia ja kurdia puhuvia. Kielet näkyvät muun muassa yritysten julkisivuissa, kuten Varissuon liikekeskuksessa. Turun omaleimaista murretta esiintyy kaupunkilautta Förin kyltissä sekä esimerkiksi Pansiossa ja Jyrkkälässä kauppojen ja ravintoloiden mainoksissa.

Turun kielimaisemaa voi kuvailla rikkaaksi, mutta alueellisesti jakautuneeksi. Kielipoliittiset päätökset ja kaupungin väestörakenne heijastuvat siihen, mitkä kielet ovat esillä ja missä. Suomen ja ruotsin asema on virallisesti turvattu, ja ne ovat selkeästi näkyvillä ympäri Turkua, kun taas muiden kielten edustus nojaa yksityishenkilöiden valintoihin ja resursseihin. Näkyvyys näillä kielillä on huomattavasti suppeampaa ja alueellisesti rajautuneempaa.

Lukuvinkkejä

Hannele Dufva ja Sari Pietikäinen: Moni-ilmeinen monikielisyys (2009, artikkeli)

Maria Kok, Henna Massinen, Ilja Moshnikov, Esa Penttilä, Susanna Tavi ja Laura Tuomainen: Monimuotoinen kielimaisema ja kielellinen hyvinvointi (2019, artikkeli)

Toni Lehtinen: Varissuo on Suomen monikulttuurisimpia lähiöitä, ja tuore kirja kertoo, että sen asukkaat suojautuvat rasismilta rajun huumorin avulla: ”Tässä on tulevia terroristeja!” (2020, artikkeli hs.fi)

Kuvat:

Varissuolla monikielisyyden kiteyttää Jani Rättyän taideteos Teksti tuntemattomalla kielellä (2004), joka on sijoitettu kerrostalon seinään. Teksti ei itsessään esitä mitään tiettyä kieltä, vaan symboloi kielimuureja ja kielellistä vaihtelua.

Esimerkki Turun monikielisyydestä kaupunkilautta Förin puomissa (Kuva: Milla Helminen)

Kirjoittajat Johanna Aamurusko, Milla Helminen, Aino Malmi, Anniina Nurminen ja Taru Savolainen ovat kieliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelman opiskelijoita, jotka ovat tehneet artikkelin osana Projektilaboratorio-kurssia.