Työelämätaitoja mukaan opetukseen

Keväällä historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen ja Suomen historian oppiaineen yhdessä järjestämällä ”Kirkko keskellä kylää” -kurssilla erityinen opetuksen lisä oli ekskursioilla ja opiskelijoiden tekemillä ryhmätöillä. Kaksi koko päivän mittaista ekskursiota ja muutama Turussa kävellen tehty vierailu alueen kirkoissa ja katolisen ajan kohteissa tarjosivat opiskelijoille mieleenpainuvia hetkiä.

Kurssilaiset Nousiaisten kirkossa Pyhän Henrikin sarkofagin äärellä. Kuva: Tuomo Tuiskula.
Kurssilaiset Nousiaisten kirkossa Pyhän Henrikin sarkofagin äärellä. Kuva: Tuomo Tuiskula.

Opiskelijat ovat palautteissaan toivoneet yliopisto-opetukseen enemmän vuorovaikutusta, ryhmätöitä ja suullisen esiintymisen harjoituksia. Nämä kaikki nykyään alalla kuin alalla vaadittavat taidot olivat mielessä, kun suunnittelimme opetusta, joka samalla yhdistäisi oman laitoksen opiskelijoita laajemminkin. Kurssilaiset edustivat mm. historia-aineita, arkeologiaa, uskontotiedettä ja folkloristiikkaa.

Kurssin lähtökohtana oli perehtyminen laajasti katolisen ajan elämään, kristillisen kulttuurin tuloon Suomeen ja erityisesti sen näkymiseen Turun seudulla. Varsinais-Suomen kivikirkot sijaitsevat maantieteellisesti niin lähekkäin, että vierailukohteet ovat helposti lähestyttävissä päivän mittaisilla ekskursioilla ja tarjonnassa on jopa runsauden pulaa.

Kurssin aikana opiskeltiin Suomen kirkkohistorian varhaisvaiheet, ja tarkasteltiin mm. arkipäivän uskonnollisuutta, pyhäinjäännöksiä ja pyhiinvaelluksia, kirkollista hallintoa ja verotusta. Tärkeänä punaisena lankana kulki Turun seudun merkittävä rooli Suomen kirkollisessa organisaatiossa. Salosen ja Seppälän lisäksi luentoja pitivät mm. Janne Harjula ja Markus Hiekkanen, joista viimeksi mainittu esitteli Turun tuomiokirkon rakennushistoriaa jopa niin, että kohdetta lähes työkseen opastavatkin saivat siitä uusia tietoja.

Kurssin mielenkiintoisuutta lisäsivät huomattavasti opiskelijoiden tekemät ryhmätyöt vierailukohteista. 4–5 opiskelijasta koostuvien ryhmien tehtävänä oli esitellä tietty kirkko, kalmisto tai uskonnollinen yhteisö noin 20–30 minuutin aikana muille kurssilaisille, joita oli yli 50. Suullisen esityksen lisäksi ryhmien tuli kirjoittaa valitsemastaan kohteesta tiivis tietoteksti, jota voisi käyttää esimerkiksi kirkon opastuksissa. Yli 50-henkinen kurssilaisten joukko jakaantui loppujen lopuksi 13 ryhmään, ja he tuottivat yhdessä lähes 80 sivua tekstiä omista aiheistaan kurssin moodle-sivustolle. Teoreettisen tiedon integroiminen käytännölliseen ja kokemukselliseen tietoon on tärkeää kouluttaessamme opiskelijoista asiantuntijoita.

Naantalin kirkko. Kuva: Tuomo Tuiskula.
Naantalin kirkko. Kuva: Tuomo Tuiskula.

Vierailimme niin dominikaaniluostarin raunioilla, Katariinan kirkossa kuin Koroisissa ja Maarian kirkossa. Päivän mittaiset ekskursiot suuntautuivat Maskun, Nousiaisten, Naantalin ja Raision kirkkoihin. Toisen bussimatkan teimme Liedon ja Piikkiön kirkkojen kautta Kuusiston linnanraunioille, jossa dosentti Kari Uotila kertoi piispanlinnan vaiheista. Kuusistossa kurssilaiset nostivat yhteisen kevätmaljan kurssin päätteeksi. Kurssilaisten palautteissa nousi esiin kiitokset erityisesti ekskursioista sekä vaihtelevista työmuodoista pelkkien luentojen ja kirjatenttien rinnalle.

Kurssin opettajista Kirsi Salonen toimii humanistisen tiedekunnan Tenure track -apulaisprofessorina ja Suvianna Seppälä Suomen historian tutkijatohtorina.